Mun on hyvä olla

Hei vaan ihan jokaiselle pitkästä aikaa! Olipas taas outoa aukaista pitkästä aikaa blogger ja ladata kuvia koneelle. Taisin viimeksi ennustaa, että Savonlinnaan muuton jälkeen tilanne rauhoittuu ja taas olisi aikaa tehdä vapaa-ajalla kaikenlaista, esimerkiksi kirjoitella blogia ahkerammin, mutta toisin kävi. Reilu kuukausi on vierähtänyt ja voin sanoa, että kovin montaa kertaa en ole blogia kerennyt miettimään. Voisin vaikka vannoa, että olisin asunut täällä Savonlinnassa jo monta kuukautta, mutta tosiasiassa yliopistoelämää on vasta kuukauden päivät takana.

No miten täällä menee? Erittäin hyvin! Olen tykästynyt ihastuttavaan Savonlinnaan, minulla on täällä mahtavia ystäviä ja Lahdessä käyn lähes joka viikonloppu töissä sekä näkemässä Artoa sekä Oliviaa. Kouluhommia riittää, mutta ainakin toistaiseksi niistäkin on selvitty. Ensimmäiset tentit koittavat parin viikon päästä ja ne jännittävät, mutta yritän olla ottamatta niistä kovin suurta stressiä. Stressiä lievittää (tai lisää) parin tentin välissä oleva Oslon viikonloppureissu, jota odotan erittäin innoissani! Kuinka mahtavaa lähteä tuollaiseen reissuun tähän vuodenaikaan. Kaukanahan tuo on rantalomasta, mutta matka kuin matka piristää mieltä varmasti.

Monet vanhemmat kertovat elävänsä jonkinlaisessa vauvakuplassa ja itse voin täysin samaistua tuohon tunteeseen, sillä taidan täällä Savonlinnassa elää opiskelukuplassa. Kotona tulee oltua äärimmäisen vähän, sillä kaiken ajan vietän joko yliopistolla tai ympäri kaupunkia opiskelukavereiden kanssa joko koulujuttuja tehden tai jotain ihan muuta puuhaillessa. Mutta en valita, vaan nautin elämästäni äärettömän paljon. Tuntuu, että täällä minun kuuluu olla ja olen saanut rinnalleni ihan mahtavia ihmisiä. Tottakai välillä iskee ikävä Lahteen Arton ja Olivian luokse, mutta onneksi arki täällä on niin täynnä puuhaa, että yleenä viikonloput saapuvat hujauksessa. Veikkaan, että joulukin saapuu hyvinkin yllättäen ja silloin pääsee viettämään jopa kolme viikkoa Lahdessa. Tosin töitä sillonkin painetaan, mutta kuitenkin...

Savonlinnaan on tullut tutustuttua yllättävän laajasti, kiitos Henskin. Ihanaa, että porukassa on ihminen, joka on täältä kotoisin ja osaa sekä jaksaa meille turisteille esitellä kaupunkia jokaista kivenkoloa myöten. Savonlinna on kaunis kaupunki ja nähtävää riittää. Parinakin päivänä on tullut rämmittyä metiköissä ihan vapaaehtoisesti ja oi että nättiä maisemaa riittää vaikka kuinka! Nämäkin kuvat on käyty nappaamassa pienessä vesisateessa, mutta eipä haittaa, kun taustalla on upea Olavinlinna ja matkassa on taitava valokuvaaja, kiitos Juhani!

Toivottavasti ette unohda minua, vaikka tahti täällä blogin puolella on hyvin vaihteleva. Asiaa riittää vaikka kuinka, joten palataan taas! Värikästä syksyä kaikille ❤

-Ellanoora

Alkavan syksyn kuulumiset

Paljon on muuttunut sitten viime kerran. Kotikaupunki on vaihtunut Lahdesta Savonlinnaan, kaksio yksiöksi ja ehkäpä suurimpana muutoksena on avoliiton muuttuminen etäsuheeksi. Viimeiset vuodet olen tehnyt vain töitä, mutta perjantaina alkaa uusi luku elämässäni, kun kuukausien vuosien odotuksen jälkeen olen yliopisto-opiskelija (kuka olisi uskonut?) ja opintoni luokanopettajaksi alkavat. Olen erittäin innoissani, mutta kaikkien suurien muutoksien vuoksi myös jännitystasot ovat suuret. Jännitän sitä kuinka kotiudun tähän kaupunkiin, saanko hyviä ystäviä, koenko koti-ikävää ja tottakai sitä, että mitä opinnot tuovat tullessaan. 

Kesä alkaa olemaan virallisesti ohitse ja syksy saapuu kovaa vauhtia. Olen aina tykännyt syksystä, koska se tuo tullessaan muutoksen tuulet ja on alku uudelle ajalle, mutta tuntuu ettei yksikään aikaisempi syksy vedä vertoja tälle vuodelle. Tämä on nimittäin itselle ensimmäinen vuosi, kun muutoksen tuulet ovat puhaltaneet kovaa! Täällä minä nimittäin istuskelen uudessa asunnossani, täysin vieraassa kaupungissa, ilman yhtäkään tuttua ympärillä. Uskon kumminkin asioiden järjestyvän, enkä aio jäädä kotiin, vaan aion tutustua kaupunkiin huonosta suuntavaistostani välittämättä. Onneksi torstaina on myös tj1 piknik tulevien fuksien kanssa, joten myös uusiin ihmisiin tutustuminen alkaa aivan pian.

Olen tänään ensimmäistä kokonaista päivää yksin täällä Savonlinnassa ja myönnän, että eilinen ilta oli melko vaikea Arton lähdettyä takaisin Lahteen päin. Tällä hetkellä olen kumminkin melko tyytyväinen tilanteeseeni. Tein hyvää ruokaa, nautin lasillisen viiniä ja nyt istun nojatuolissa uusi läppärini sylissä ja katselen samalla telkkarista hyviä ohjelmia. Olen myös erittäin iloinen, kun kiireisen (mutta ihanan) kesän jälkeen on taas aikaa blogiin, koska tätä on ollut kova ikävä.

Huh, muutaman päivän päästä elokuu vaihtuu tosiaankin syyskuuksi! Seuraavassa postauksessa sitten fiiliksiä kesästä 2017! Kuinka monella muulla on uudet kuviot luvassa nyt syksyllä ja millä fiiliksillä otatte muutokset vastaan?

-Ellanoora

Koti Savonlinnasta - Check

Kesäkuun lopulla sain tosiaankin tiedon, että pääsen opiskelemaan luokanopettakaksi. Muutama vuosi onkin tehty töitä tämän asian eteen ja vihdoinkin saavutin sen mistä olen unelmoinut. Tottakai olen välivuosinani saanut paljon aikaiseksi ja koen ettei yksikään viidestä välivuodesta ole mennyt täysin hukkaan, mutta nyt on niin vapautunut tunne, kun pääsee ottamaan suuren ja tärkeän harppauksen kohti unelmaani. Saattaa kuulostaa hieman kliseiseltä, mutta olen aina halunnut opettajaksi, joten tämä kesä on ollut hyvin jännittävää aikaa, kun opiskelijaelämä alkaa lähenemään! Tosin edelleenkään en ihan ole kokonaaan sisäistänyt tätä opiskelupaikan saamista ja juuri muutama yö sitten näin unta, jossa soveltuvuuskokeet olivat vasta edessä. 

Ehkä kaikista jännitävintä tässä opiskeluiden alkamisessa on muutto uuteen kaupunkiin. Olen koko ikäni asunut Lahdessa, joten kaupungin vaihtaminen on samaan aikaan erittäin pelottavaa, mutta myös ihan tervetullut muutos. Savonlinnan asuntomarkkinat ovat todella huonot ja viimeisenä vaihtoehtona pidin huonomaineisia opiskelija-asuntoja, joten viimeiset viikot ovatkin mennyt toria, oikotietä sekä vuokraovea päivitellessä ja sopivaa asuntoa etsiessä.

Noin viikko sitten löysin kivan pienen yksiön, joka olisi valmiiksi kalustettu ja olisi ihan täydellinen minun tarpeisiini. Laitoin asunnosta viestiä ja saimme sovittua näytön tälle viikolle ja tiistaina minä ja Arto ajelimme kohti Savonlinnaa katsastamaan tätä asuntoa. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä! Asunto sijaitsee parin kilometrin päässä yliopistolta, ikkunoista on kaunis satamamaisema ja asunto oli sisustettu todella nätisti ja kotoisasti. Asunto on remontoitu 12 vuotta sitten, joten pinnat eivät ole uusinta uutta, mutta esimerkiksi ne kaksi tärkeintä, eli wc ja keittiö ovat kumminkin erittäin siistit. Vuokraemäntä esitteli asuntoa ja minun onnekseni lupasi vuokrata sen minulle! Ei muuta kuin vuokrasoppariin nimi alle ja suuri kivi vierähti siinä samalla pois sydämeltä.

Miksi kalustettu asunto? Jotkut saattavatkin tietää, että Savonlinnan kampus lakkautetaan kokonaan vuoden kuluttua, jolloin me kaikki siellä opiskelevat saamme suoran siirron Joensuuhun. Eli meillä on asiat vähän ikävästi, kun saamme viettää Savonlinnassa vain alle vuoden ja sen jälkeen kutsuu taas uusi kaupunki. Vuokra-asunnon etsintää vaikeutti myös se, kun minulla on tarvetta kodille vain alle vuodeksi, syyskuusta kesäkuuhun, kun ensi kesänä haluan taas olla Lahdessa töissä ennen Joensuuhun lähtöä. Parikin erittäin kivaa asuntoa kaatui tähän aikakysymykseen. Nyt kun sain nätisti kalustetun asunnon, niin minun ei tarvitse miettiä vaatteita, pyyhkeitä, lakanoita ja henkilökohtaisia tavaroitani lukuunottamatta asuntoon yhtikäs mitään, kun sieltä löytyy kaikkea astioista imuriin ja voin vasta Joensuun asuntoon ostaa kaikki tarvitsemani.

Monet ovat myös kyselleet, että mites Arto ja Olivia. Arto on jäämässä Lahteen työkuvioiden takia ja Olivian on helpompi olla Lahdessa, josta löytyy tarvittaessa lenkitys- ja hoitoapua paremmin kuin minulta Savonlinnasta. Ajattelin kirjoittaa myöhemmin syksyllä ajatuksia etäsuhteestamme, mutta sen voin sanoa, että olen yllättävän rauhallisin mielin. Tottakai jollakin tasolla jännittää, mutta tähän on valmistauduttu. Arto ja Olivia siis muuttavat meidän tavaroiden kanssa yksiöön tai kaksioon täällä Lahdessa ja minä yritän mahdollisimman ahkerasti vierailla täällä viikonloppuisin. Jouluna ja ensi kesänä on tosiaankin tarkoitus palata vanhalle työpaikalleni töihin, joten on kätevää, että täällä pääsee näppärästi asustelemaan. 

Kalustetun asunnon ansiosta tämä tuleva vuosi tulee helpottumaan suunnattomasti. Olisi ollut hirveää ostaa lyhyellä varoitusajalla uuteen kotiin kaikki tarpeellinen ja tehdä Arton kanssa jakoa tavaroista sekä tehdä pitkänmatkan muuttoa kahdesti vuoden sisään. Joensuussa sitten voi kunnolla panostaa asuntoon ja miettiä paremmin tavaroiden jakoa Arton kanssa, kun Joensuussa kumminkin vietetään neljä vuotta. Tottakai saatte tästä minun tulevasta valmiiksi kalustetusta pikkukodistanikin kuvia ja kerron enemmän uuden kaupungin kuvioista!

Kuulostaako suunnitelmat ulkopuolisen korvaan kuinka toivottomilta tai ouduilta? Vai onko näissä jokin järki :D Itse ainakin ajattelen, että minulla kävi todellinen tuuri uuden asuntoni suhteen!

-Ellanoora 

Eilinen kanssani

6.15 Herätyskello pärähtää soimaan, mutta olisin voinut mieluusti jatkaa unia. Aivan järkyttävä väsymys painaa silmäluomia, mutta Arton kääntäessä kylkeä ja Olivian vaihtaessa nukkumapaikkaa olkkarista makkariin minä laahustan vessaan aamuhommiin. Meikit naamaan, hiukset ponnarille, pikaisen aamupalan teko ja kiireesti päivän aikana tarvittavat kamat kasaan.

7.10 Bussi lähtee torilta viiden minuutin kuluttua, joten nopeasti kengät jalkaan ja kinttua toisen eteen, jotta kerkeän tahtomaani bussiin. Onneksi asutaan ihan torin vierellä! 

7.45 Aamukahvi jäi juomatta ja harvemmin mitään energiajuomia tulee juotua, mutta tänä aamuna olisin ehdottomasti halunnut hörpätä Ediä ennen työvuoron alkua. Väsymys ei vaan väistynyt... Työvaatteet päälle, pikaisesti eväiden osto (Ed unohtui hyllyyn) ja kassalle laittamaan hommat valmiiksi.

8.15 Olin tehnyt töitä 15 minuuttia ja näytti siltä, että päivästä ei voisi mitenkään tulla hyvä. Eräs työkaveri oli huonolla tuulella, joten sain kuulla valitusta täysin turhasta asiasta. Valitettavasti tämä valitus koski minun toimintaani, mutta oli mielestäni täysin aiheetonta. Seuraavaksi kassalle tulikin asiakas, jonka kanssa on saanut tapella useammankin kerran yhdestä samasta asiasta. Huh, miten paljon varttiin voikaan mahtua epämiellyttäviä kohtaamisia. Siirryn kassalta neuvontaan avuksi. Luvassa siis lähinnä veikkauksen myyntiä.

10.40 Kiirettä pitää ja väsymys on onneksi häipynyt ensimmäiseen taukoon mennessä. Vihdoinkin hetki hiljaisuudessa! Pari karjalanpiirakkaa evääksi ja kupillinen kahvia tekee yllättävän hyvää. Nyt taas jaksaa painaa töitä.

10.55 Ja takaisin töihin eikä neuvonnan kiire ole helpottanut. Onneksi sentään tuossa kiireessä ei kerkeä katselemaan kelloa, joten aika menee nopeasti.

13.00 On seuraavan tauon aika. Kaivan työhousujen taskusta puhelimen ja ihmettelen erään ryhmän suurta viestimäärää. Syy selviää hyvinkin nopeasti: SAVONLINNAN TULOKSET OVAT TULLEET! Äkkiä kaivoin pankkitunnukset esiin ja kirjauduin Opintopolkuun vauhdilla. En tiennyt mitä odottaa ja jännittyneenä odotin sivun latutumista. "Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Savonlinnan kampus luokanopettaja, Savonlinna, kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri (3v + 2 v) - Hyväksytty" Tilassa oli muitakin ja vaikka kuinka olisin halunnut hyppiä ja tanssia ilosta, niin pidättäydyin näistä tunteista. Yllättävän hyvin pidin itseni kasassa ja ennen työn pariin paluuta kerkesin laittamaan parit viestit tästä ilouutisesta. Minusta tulee opettaja!

13.30 Hetken aikaa palvelin asiakkaita ja kun koin rauhoittuneeni, kerroin eräälle työkaverille näistä koulu-uutisista. Samantien onnenkyyneleet alkoivat valumaan ja ei muuta kuin takatilaan rauhoittumaan.

15.00 Tähän mennessä olin kerennyt vuodattamaan muutamat kyyneleet lisää, mutta onneksi työpäivä päättyi. Äiti soitti ihan yhtä itkuisena onnittelupuhelun ja nolasin varmaan itseni moneen kertaan, kun pillitin keskellä kauppaa... Iloisena kävin kaverini kanssa syömässä pikaisen välipalan ja ensimmäistä kertaa pääsi kunnolla pohtimaan ääneen tulevia muutoksia elämässä.

16.30 Seuraaksi olikin aika kuluttaa Artolta saatu hierontalahjakortti. Ai että kun teki hyvää ♥ Vähän kuumakivihierontaa sekä Intialaista päähierontaa ja ekstrana hieman ihan tavallista niska- ja hartiahierontaa. Olo oli aika höpö tuon kaiken jälkeen. Tässä vaiheessa ehkä olisi ihan hyvä myöntää, että tämä oli ensimmäinen (mutta ei todellakaan viimeinen) kerta hierojalla. 

18.15 Kotiin päästyä minua odotti herkullinen Arton loihtima pihviateria ja skumppapullo. Vieläkään uutinen koulupaikasta ei tuntunut todelta, mutta eiköhän se siitä hiljalleen. 

19.00 Nyt onkin sitten hyvä hetki soittaa parit puhelut ja kertoa uutisista sekä kirjailla pieni päivitys myös facen puolelle. Samalla skumppaa siamaillen aletaan Arton kanssa tutkimaan vuokrayksiöitä sekä Lahdesta että Savonlinnasta, sillä melko varmasti meillä on nyt edessä etäsuhde. Tähän ollaan kyllä valmistauduttu, mutta hurjaltahan se kieltämättä kuulostaa. Lahdessa on paljon hyviä yksiöitä ja varaa valita, mutta samaa ei voi sanoa Savonlinnasta... Vähän jännittää minkälaiseen murjuun sitä joutuukaan!

22.30 Niin mihin on nämä muutamat tunnit kuluneet? Äkkiä se aika menee, kun uppotuu internetin ihmeelliseen maailmaan, kirjoittelee postausta ja siinä sivussa katselee hieman Netflixiä. Nyt äkkiä iltalenkille Olivian kanssa.

22.35 Ulkona on kaunis auringonlasku ja muutenkin nätti ilma tehdä iltalenkkiä. Emme lähde kävelemään pitkän kaavan kautta, vaan köpöttelemme rauhallisella tahdilla lähipuiston tuntumassa. Talvisin en tykkää tehdä iltalenkkejä, mutta näin kesällä teen ne mieluusti.

22.50 Ja taas sisällä. Yllättäen sain facebookin kautta asuntotarjouksen, joka on vähintäänkin pohtimisen arvoinen. Huomaamatta sitä taas jumahti sohvalle selailemaan puhelinta ja miettimään erilaisia asuntovaihtoehtoja.

23.20 Niin suihkuunkin piti mennä! Jälleen kerran pitää ihmetellä tätä omaa laiskuutta iltaisin...

23.50 Ja sängyssä ennen puolta yötä, hyvä minä! Tottakai on tehtävä vielä nopea instan ja facen läpiselaus, mutta nukkumatti on jo lähellä. Huokaisen helpotuksesta, kun herätyksen voi säätää vasta kahdeksaksi, koska työt alkavat vasta kympiltä. Yöunet maistuvat paremmin kuin hyvin tämän päivän jälkeen.

Soveltuvuuskoekutsuja ja Rooman aurinkoa

Ette arvaakaan minkälainen tämä kevät on ollut. Ensin kokonainen kuukausi meni pääsykokekirjan parissa ja tuon urakan jälkeen aloitin töissä vähän uusia kuvioita, jotka ovat vieneet jaksamistani näin alkuun. On mukavaa saada lisää vastuuta töissä ja vihdoinkin tilanne alkaa tasaantumaan ja kesäkin on ihan nurkan takana! Ensimmäinen lomaviikkoni alkaa viikonloloppuna ja voitte vain kuvitella kuinka olenkaan loman tarpeessa tämän kevään myllerryksen jälkeen.

Lomaviikolle onkin ihan mahtavat suunnitelmat, nimittäin me lähdemme viideksi päiväksi Roomaan! Olen odottanut tätä matkaa koko kevään ja sen voimalla olenkin jaksanut tämän kevään kiireet. En voisi lähteä matkaan yhtään iloisemmalla mielellä, nimittäin viime viikon lopulla sain aivan mahtavia uutisia. Pääsykokeisiin lukeminen tuotti tulosta ja sain soveltuvuuskoekutsuja kaksin kappalein, Savonlinnaan luoknaopettajaksi sekä Helsinkiin lastentarhanopettajaksi. Olin pääsykoepäivän jälkeen todella pettynyt ja ärsyyntynyt, koska koko kuukausi tuntui menneen ajallisesti ja rahallisesti hukkaan. Koe oli erittäin haastava ja olin aivan varma, että kutsua soveltuvuuskokeisiin ei tule. Olin todella yllättynyt ja iloinen, kun olinkin onnistunut kokeessa niinkin hyvin. Nyt ei muuta kuin todistamaan tahtoni ja osaamiseni, niin koulu kutsuu syksyllä!

Eli seuraavien parin viikon innostuksen aiheet ovat Rooma sekä lähestyvät soveltuvuuskokeet. Viime vuonna jäi niin pienestä kiinni, joten nyt toivottavasti mennään ryminällä sisään! Nyt on semmoinen tunne, että tämä kesä lähtee käyntiin paremmin kuin hyvin :)
-Ellanoora

Aikuisten kaverikirja

Tämä postaus on roikkunut luonnoksissa jo pienen ikuisuuden verran ja lopulta pääsin viimeistelemään tämän ja painamaan julkaise -nappia! Aikuisten kaverikirja -postaukset saattavat olla teille monille tuttuja, sillä näitä pyöri monissa blogeissa jo tosiaankin alkuvuodesta, mutta minulta julkaisu on vain viivästynyt. Hups...

Lapsenahan kaverikirjat oli parhautta, joten ajatus aikuisten omasta kaverikirjasta kuulosti myös erittäin hyvältä (saatatte muistaa, että olen koukuttunut myös aikuisten värityskirjoihin, joten tämä on ihan luonnollinen jatkumo). En ole varma mikä nykylasten ja kaverikirjojen tilanne on tällä hetkellä, mutta taitavat hekin jonkin verran edelleen käyttää ystäväkirjoja. Ollessani koulunkäynninavustajana sain ainakin yhden tytön kirjaan täyttää oman sivun ja voi sitä nostalgiapläjäystä, jonka ystäväkirjan täyttäminen aiheutti. En ole varma löytyykö minulta enää yhtään ystäväkirjaa tallesta omasta lapsuudesta, mutta toivottavasti olen ollut sen verran fiksu, että en ole heittänyt kaikkia menemään! Mutta sitten itse asiaan:

Nimeni on Ellanoora Josefiina

Minua kutsutaan usein nimillä Ella, Ellanoora, Ellis, E, Eltsi

Olen syntynyt vuonna 1993, eli olen 23-vuotias

Lapsuuskotini langallinen numero: 03-781882 (?)

Pienenä olin varma, että minusta tulee isona: Näyttelijä, laulaja tai opettaja. Jotain suurta ja mahtavaa kumminkin :D

Mutta isona minusta tulikin: Koulutukseltani olen nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, tähtään edelleenkin opettajaksi, mutta kaupantätinä olen tällä hetkellä. Viidettä vuotta...

Täydellinen puoliso: Hömppä, mutta kumminkin järkevä. Luotettava, rakastava, kannustava ♥  

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen: Kotimme olisi paljon siistimmässä kunnossa, harrastaisin enemmän, keksisin jotain hauskaa puuhaa tähän tasaiseen arkeen.

Harrastan nyt: En oikein mitään tämän blogin ja Olivian lenkkien lisäksi, vaikka olisi mahtavaa aloittaa tanssi uudestaan tai opetella soittamaan pianoa.

Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifystä: Jazzia tai vanhoja hittejä

Noloin TV-ohjelma josta pidän: Mm.. Nykyään ei tule katsottua telkkaria ollenkaan, mutta Netflixissä tulee roikuttua senkin edestä ja sieltähän katson vain laatuohjelmia ;) Mutta jos katsoisin telkkaria, niin ihan varmasti olisin hyvin koukussa Temptation Islandiin ja muihin hömppäohjelmiin.

Bravuurini keittiössä: Erilaiset juustokakut nyt ainakin ♥

Melkein hävettää kertoa, mutta itken aina kun:  Luen tai näen jotain todella liikuttavaa, ällösöpöä, romanttista tai surullista. Pahinta on, jos elokuvassa eläimelle tai lapselle sattuu jotain!

Lapsuuteni lempilelu: Eevi-norsu, joka sai nimensä serkkuni mukaan. Ihan lemppari, joka on edelleen tallella

Lempilelu nykyään: Puhelin ja hyvänä kakkosena tulee kamera

Salainen paheeni: Herkut, ruoka ja erityisest suklaa kaikissa sen muodoissa...

Eikun se ihan oikea salainen paheeni: Rakastan sängyssä makoilua ihan liikaa. Vapaapäivinä, iltavuoroon mentäessä tai päikkäreiden jälkeen voin ihan hyvin viettää vaikka tunnin vain makoillen ja nauttia meidän ihanasta sängystä ja suuresta pehmoisesta peitosta. Jos herätys soi aikaisin, niin nouseminen ei ole ongelma, mutta jos on yhtään aikaa, niin ihan varmasti jään sänkyyn makoilemaan. Voi kuinka tehokkaita vapaapäiväni olisikaan, jos pääsisin heti ylös sängystä!

Viisaus, jonka olen tähän mennessä oppinut:  Asioilla on tapana järjestyä, muistakaa se :)

Pääsykokeisiin on muuten enää alle kaksi viikkoa! Hurjan nopeasti on mennyt tämä aika ja jännitys se vain kasvaa päivä päivältä suuremmaksi. Toisaalta minulla on ihan hyvät fiilikset ja toisaalta taas tuntuu ettei tämä lukeminen ja opiskelu tule riittämään, mutta senhän näkee vasta sitten toukokuun lopulla, kun tulokset saapuvat. Tottakai nyt yritän tehdä parhaani ja tietenkin toivon sitä parasta mahdollista lopputulosta, mutta valitettavasti tämä Vakava -koe voi olla hyvinkin arvaamaton, eikä viime vuoden kolmas varasija tarkoita yhtikäs mitään. Kovasti kumminkin odottelen toukokuun kolmatta päivää ja sitä, että tämä lukeminen olisi ohi!

Aurinkoista ja ihanaa viikonloppua kaikille ♥ Huomenna olisi Blogger's Inspiration Day Helsingissä, jonne olisi ollut aivan mahtia lähteä, mutta valitettavasti pääsykokeet ja työ on tällä kertaa laitettava etusijalle. 
-Ellanoora

Vakava 2017

Taas on se aika vuodesta, nimittäin kevät, joka tarkoittaa minulle ja monille muillekin pääsykokeisiin valmistautumista. Niille ketkä eivät tiedä, niin tavoitteeni on jonain päivänä olla luokanopettaja ja tänä keväänä haenkin Helsinkiin, Tampereelle ja Savonlinnaan luokanopettajaksi sekä vielä Helsinkiin ja Tampereelle lastentarhanopettajaksi. Tämä alkaa olemaan itselle jo tuttua hommaa, sillä tavoittelen unelmaani jo kolmatta kertaa. Jospa se kolmas kerta toden sanoo, eikö vaan? Ensimmäisenä hakuvuonna en panostanut lukemiseen paljoakaan ja tuo oli lähinnä sellainen testikerta. Olinhan kuullut paljon tuosta pahamaineisesta Vakava -kokeesta, joten töiden ohella jätin lukemisen suosiolla vähäisemmälle ja kävin kurkkaamassa miltä tuo ensimmäisen vaiheen kirjallinenkoe näyttää. Viime vuonna laitoin sitten kaiken peliin ja suureksi ilokseni pääsin kuin pääsinkin myös soveltuvuuskokeisiin. Heinäkuussa tuli tieto, että pisteeni riittäisivät, mutta koska en ole ensikertalainen (tässä postauksessa enemmän aiheesta (klik!), niin oli tyydyttävä varasijaan ja elokuussa lopullinen sijoitukseni oli kolmas. Voin kertoa, että harmitti. Esimerkiksi Savonlinnaan otetaan 60 opiskelijaa sisään, joista vähintään 48 on ensikertalaisia. Eli ei-ensikertalaisia otetaan noin 12 sisään... Mahdollisuudet ovat pienet, mutta teen kaikkeni, että ensi syksynä saan aloittaa unelmani totettutamisen. Tottakai on monia reittejä aloittaa urakka, esimerkiksi avoin yliopisto, mutta palataan siihe aiheeseen, jos koulupaikka ei nyt aukea.

Huhtikuu meneekin siis pääsykoekirjan parissa. Vähennän töiden tekoa ja kavereillekin olen sanonut, että ihan joka päivä ei voi lähteä kahvittelemaan. Onneksi minulla on ihan mahtavia ystäviä, jotka ymmärtävät tämän ja tukevat minua tässä huhtikuisessa projektissa. En tietenkään voi täysin linnoittautua neljän seinän sisään ja olla koko kuukautta nenä kiinni kirjassa, vaan taukojakin opiskeluun tarvitaan. Esimerkiksi yksi Helsingin reissu on jo suunniteltu parin viikon päähän, pääsiäisenä mennään Arton kanssa keikalle ja tottakai aikaa on aina välillä varattava kavereiden kanssa höpöttelyyn. Johan siinä aivot sulaisivat, jos ainoastaan änkisi tietoa sisään ja jättäisi tuulettumiset väliin. 

Tässä vuosien varrella olen vihdoinkin oppinut, että minkälainen oppija olen. En nimittäin ikinä osaisi lukea kahdeksaa tuntia päivässä parilla tauolla, no way. Ennen yritin lukea hiki hatussa monta tuntia, mutta viime vuosi opetti, että jokaisella on oma tapansa oppia ja opiskella. Itse kaipaan rentoa ympäristöä, korkeintaan parin tunnin rutistuksia ja erilaisia tyylejä käydä materiaalia läpi. Oppiakseni katselen videoita, luen, keskustelen, pohdiskelen, teen alleviivauksia ja ennen kaikkea panostan muistiinpanoihini. En varmastikaan ole kaikista tehokkain ajankäyttäjä, mutta tänä vuonna stressitasoni on paljon alhaisempi kuin viime vuonna, koska luotan itseeni. Viime vuonna koin nimittäin paineita, kun toiset lukivat kahdeksan tuntia päivässä ja oppivat asiat uskomattomalla vauhdilla, mutta olen hyväksynyt sen, että olen hidas oppimaan. Tarvitsen aikaa ja paljon muutakin kuin pelkästään sitä lukemista. Viime vuonna minun tyylini kantoi hedelmää ja sain kutsun soveltuvuuskokeisiin, joten luotan siihen tänäkin vuonna. Tietenkään liian itsevarma ei saa olla ja tuo Vakava on oikeasti todella haastava, joten en missään tapauksessa pidä soveltuvuuskoekutsua itsestään selvänä asiana. 

Mutta nyt onkin taas hyvä aika palata takaisin pääsykoekirjan pariin. Onko täällä muita, joilla on meneillään pääsykoekevät? Mihin haette? Ja minkälaisia oppijoita olette?

Ihanaa alkavaa huhtikuuta teille kaikille! Nyt se kevät on virallisesti täällä ♥

-Ellanoora

Christmas is here ♥

Kahdeksan päivän työputki pitkine päivineen on nyt ohitse ja sen kunniaksi aukaisin viinipullon ja istahdin koneen ääreen ihan ajan kanssa. Väsymys painaa melko paljon, mutta ajatus kolmen päivän vapaista rentouttaa kummasti. Nämä viimeiset työpäivät ennen vapaita on ollut todella väsyttäviä kiireen, ihmispaljouden, metelin ja työtuntien määrän vuoksi, mutta nyt saa nauttia joulusta ihan kunnolla ♥ Onneksi ikäviä asiakkaita ei omalle kohdalle sattunut, koska sellaiset vie joulufiilistä kummasti alas... 

Olen jouluihminen henkeen ja vereen, joten jo reippaasti ennen joulua jännitin kovasti, että kuinka paljon joudun olemaan joulun aikaan töissä. Yllätyin suuresti, kun sain aaton, joulupäivän sekä tapaninpäivän vapaaksi, mutta joulua edeltävä työputki vaikutti sitten jouluvalmisteluihin hieman negatiivisesti. Joulusiivouksesta ei ole tietoakaan, mutta onneksi sentään joulukoristeet on saatu paikoilleen ja lahjatkin kerkesin ostamaan hyvissä ajoin. Joulua vietetään sukulaisilla, joten ehkä se ei ole niin justiinsa, että minkä näköinen koti on :D

Tänä jouluna aion syödä hyvin, nauttia, rentoutua ja rauhoittua. Tuntuu, että nyt on hyvä hetki hengähtää, joten nämä muutaman päivän jouluvapaat tekevät erittäin hyvää. Kaikista eniten tältä joululta odotan kumminkin äidin uuden kodin näkemistä, sillä äippä ja pikkusisko on jättänyt kaupungin hälinän taakseen ja muuttanut maalle! Enpä ole vielä päässyt uutta kotia kurkkaamaan, mutta joulupäivänä ajelemme Sysmään katselemaan uutta torppaa (jännää!) ja tottakai nauttimaan äidin joulupöydän antimista.  

Pakko vielä mainita tähän, että tämä kuluva viikko on ollut todella outo minulle ja Artolle. Nimittäin meidän Olivia odottaa pentuja ja tuleva mammakoira lähti kasvattajan luokse lähenevän synnytyksen vuoksi. Seuraavat kaksi kuukautta Olivia viettää siis kasvattajalla pentujen kanssa. Tämä viikko on kulunut hyvin tyhjän tuntuisessa kodissa, kun kukaan ei ole häntä heiluen ovella vastassa, karvainen otus ei valtaa sänkyä iltaisin eikä kukaan kinua herkkuja jääkaappia avatessa. Onneksi Oliviaa pääsee näkemään, mutta kyllä tähän tyhjään kotiin kestää varmasti hetken tottua. Alkukeväästä Olivia sitten palaa takaisin kotiin ja sitä hetkeä odotellessa aion rapsutella jokaista vastaantulevaa koiraa ihan antaamuksella ♥

Semmoiset joulukuulumiset täältä. Nyt tahdon toivottaa jokaiselle oikein mukavaa, rentouttavaa ja ihanaa joulua! Nauttikaa ja syökää hyvin ♥ Tsempit niille, jotka joutuvat olemaan joulun töissä, mutta yrittäkää tekin saada joulufiiliksestä kiinni :)

-Ellanoora

Lately

En varmaankaan ollut ainoa, joka oli innoissaan talvisista viikoista marraskuun alussa. Se lumi ja valoisuus teki niin onnelliseksi ja kunnon joulufiilis kerkesi valtaamaan minut! Nyt on taas tehty säässä oikein kunnolla takapakkia ja syksyiset, harmaat ja vesisateiset ilmat ovat täällä taas. Niin inhottavaa! // Parasta on käpertyä torkkupeiton alle ja katsella Netflixistä uutta lempparisarjaa Grand Hotelia. Tällä hetkellä myös eräs kirja koukuttaa kovasti ja välillä pitää miettiä kumpi olisikaan mukavempaa ajanvietettä. Näinä sateisina ja pimeinä päivinä paras paikka on kumminkin sohvan nurkka! // No se Popotin ihana salaattilounas.. Ai että ♥ // Kohta on pitkät hiukset historiaa! Mun hiukset on kasvanut todella kovasti ja viimeisen puolen vuoden aikana olen alkanut haaveilemaan lyhyemmästä tyylistä. Tällä viikolla uskallan vihdoinkin toteuttaa tämän ajatuksen! En ole vielä aivan varma kuinka lyhyet hiukset tulee, mutta lupaan kyllä laittaa teille kuvaa heti. Jännää!

Arvatkaa olenko suurkuluttanut tuota niin ihanan lämmintä neuletta, jonka ostin itselleni parisen viikkoa sitten. H&M:stä löytyi tuo ihanuus ja varmasti tulee olemaan koko talven lempparineule! // Meillä on launataina työpaikan pikkujoulut ja odotan niitä pippaloita erityisen kovasti. Luvassa on ihanaa seuraa ja hyvää ruokaa, joten varmasti tulee mukava ilta. Mekko on mietittynä ja tämmöiset kunnon pikkujoulukynnet ajattelin tehdä itselleni. Enää on pieni kenkäkriisi.. // Lahden keskustaan tuli todella upeat uudet jouluvalot, mutta arvatkaas mitä. Nämä ovat kuulemma liian kirkkaat, joten ne aiotaan poistaa? Mielestäni nämä valot ovat todella upeat ja näyttävät! Muutenkin jouluvalot tuovat niin ihanasti piristystä tähän pimeään aikaan. // Meillä ei vielä hirveästi ole joulukoristeita kotona, mutta hiljalleen nekin alkavat löytää paikalleen! Jos vaikka ensi viikolla kävisi hakemassa kaikki koristeet ja valot kellarista ja alkaisi tekemään joulua meille.

Ihanaa viikon jatkoa jokaiselle ♥

-Ellanoora

Täydellinen tiistai

Tänään on ollut hyvä vapaapäivä. Tottakai kaikki vapaapäivät ovat omalla tavallaan hyviä, mutta tänään on ollut jotenkin erityisen onnistunut päivä. Aamu lähti sillä, että heräsin jo ennen herätyksen soittoa ja pikaisten aamutoimien jälkeen suuntasin tuulessa ja tuiverruksessa noutamaan uusinta suomennettua Potteria kaupasta. Ai että sitä onnen määrää, kun upouusi kirja oli kädessäni! Olen aina pitänyt kovasti lukemisesta ja 8-vuotiaana luinkin jo innolla Viisasten kiven läpi, josta alkoi syvä rakkaus Pottereihin. Siitä lähtien olen odottanut seuraavan kirjan ja elokuvan ilmestymistä kuin kuuta nousevaa ja voitte vain kuvitella kuinka lähellä minulla oli itkupotkuraivarit, kun toissa kesäisellä Lontoon reissulla emme päässeet jokaisen Potter-fanin unelmakohteeseen, eli Warner Bros -studioille. No mutta tuosta takapakista selviytyneenä täällä siis ilmoittautuu yksi lukutoukka, joka odottaa innolla kirjan kimppuun pääsemistä!

Kello ei ollut vielä edes puoltapäivää, kun olin jo keskustassa näkemässä kaveriani. Muutama tunti kului mukavasti kauppoja kierrellessä ja Popotissa salaattilounasta nauttien. Kaikki Lahtelaiset hoi, jos et ole vielä käynyt syksyllä auenneessa ravintolassa, niin suosittelen lämpimästi tutustumiskäyntiä Popotin herkkujen ääreen. Olen käynyt nyt siellä kahdesti, ensimmäisellä käyntikerralla nautin lasillisen viiniä ja palan taivaallista suklaakakkua ja nyt kävin herkuttelemassa näyttävässä salaattibaarissa. Tänäänkin tunnelma oli mitä mahtavin, kun pöydistä kuului puheensorinaa, ulkona satoi lunta ja itse sai nauttia tyylikkään ravintolan herkuista samalla ihmetellen ihmisten menoa kadulla. Tuohon lounaaseen kuului muuten myös kahvi, mutta vasta pöydässä tajusimme, että olimme napanneet väärästä pannusta kahvin sijasta teetä... No olihan se tee ihan hyvää myös sokerin ja kerman kanssa, mutta kahvihammasta jäi hieman kolottamaan, joten myöhemmin oli vielä suunnattava toiseen kahvilaan tällä kertaa ihan oikean kahvin ääreen :D

Kotiin päästyä ajattelin uppoutua kirjaan, mutta Olivian lenkki sekä pyykit ja tiskit kutsuivat. Yhtäkkiä kello läheni jo seitsemää ja tässä vaiheessa vauhti alkoi hieman hiipumaan, joten ei muuta kuin kasvissosekeitto tulille, joulutortut uuniin ja sohvalle katsomaan Netflixin uusinta The Crown -sarjaa, johon olen aivan rakastunut! Sarja kertoo Elisabeth II:n ensimmäisistä vuosista kuningattarena ja voin vain lämpimästi suositella tätä, jos sinua yhtään kiinnostaa historia ja kuninkaalliset. Sarja ilmestyi muistaakseni neljäs päivä ja minulla on enää kaksi jaksoa jäljellä, ohohups... Mutta on kyllä aivan mahtavaa katsottavaa!

Tässä ilta onkin pitkälti kulunut kuvia koneelle siirrellessä ja samalla Netflxiä katsellen. Yksi jakso muuttui ehkä kahdeksi tai kolmeki, mutta nyt on jätettävä televisio ja lähdettävä vielä iltalenkille, jonka jälkeen sauna kutsuu. Kuinka ihanalta kuulostaa iltalenkki kiprakassa säässä ja sen jälkeen saunan lämpööm pääseminen ♥ Saunasta tultua voisin ihan vähän tutustua uuteen kirjaani, mutta valitettavasti aikomuksistani huolimatta en saa tänään kirjaa kunnolla aluille, koska huomenna aamulla on suunnttava taas töihin. Onneksi nämä kylmät säät houkuttelee minut mielummin torkkupeiton alle kirjan pariin kuin minnekään muualle, joten eiköhän tuokin Potteri ole ahmittu jo hyvinkin pian ;)

Tästähän tuli kunnon tarinointi, mutta olipas mukava tulla höpisemään tänne tämmöistä hömpötystä. Löytyykö sieltä muita, jotka ovat hommanneet uusimman Potterin itselleen tai ihmisiä, jotka ovat ihastuneet The Crown -sarjaan?

-Ellanoora

Syysjuttuja

Takki Vero Moda // Paita Bershka // Hame BikBok // Kengät Reserved // Laukku H&M

Töitä on painettu ihan mukavat määrät ja ne harvassa olleet vapaapäivät onkin sitten kulunut joko kotona rennosti oleillen, siivoillen (ikuisuusprojekti kaappien läpikäynti on jo aloitettu) tai kavereita nähden ja kaiken tämän ohella syyskuu on mennyt ihan hujauksessa. Voitteko uskoa, että parin päivän päästä on jo lokakuu? Lämpöiset neuleet on jo kovassa käytössä, kesäkengät on siirretty kaapin perälle, jouluvalojen ripustaminen on pian ajankohtaista (jotka on ihan ok laittaa esille näin syksyn tullen), sisustuskärpänen on taas iskenyt ja syksyn uudet kuviot pyörähtävät itsellä aivan pian käyntiin, sillä töissä on luvassa uusia haasteita. Jännää!

Kaiken hulinan keskellä pääsimme viime viikonloppuna käymään Tallinnassa, joka oli todella onnistunut reissu ♥ Eipä tuo päivä vaatinut muuta kuin hieman shoppailua, hyvää seuraa ja erittäin onnistuneen ravintolavalinnan ja päivä oli kokonaisuudessaan oikein mukava. Kaupoista tarttui mukaan ihan vain pari juttua ja yksi ostoksistani oli tuo kuvissa näkyvä rento collegepaita, jonka hauskana yksityiskohtana on nuo leveät hihat. Malliltaan paita on hieman lyhyt, joten eilen se yhdistyi kivasti korkeavyötäröiseen kellohameeseen. Syksyn myötä itsellä hameet ja mekot jäävät melko usein käyttämättä, mutta nyt oli todella mukavaa saada syksyinen asukokonaisuus tuon hameen ympärille.

Miten teidän syksyyn kuuluu? Entä mitä pidätte tästä asusta?
-Ellanoora

Tallinna + opiskelukuulumiset

Toppi Seppälä // Farkut Gina Tricot // Neule Lindex // Kengät Prisma // Reppu Primark // Aurinkolasit River Island

Minun ja Tarun on pitänyt jo parin vuoden ajan tehdä jokin pieni kiva kesälomareissu yhdessä, mutta jotenkin se on aina jäänyt tekemättä erilaisten ongelmien vuoksi. Nyt saimme sovittua molemmille sopivan päivän ja kirpparirahat kuumotteli molempien taskuissa, joten eilen suuntasimme laivalla Tallinnaan, jossa päivä kului shoppaillen, syöden ja nauttien päivästä. Reissu tuli molemmille tarpeeseen ja päivä kului mukavissa merkeissä, vaikka päivää varjostikin ikävät opiskelu-uutiset. 

Kuten olenkin kertonut, olen varasijoilla Savonlinnaan luokanopettajaksi. Toissailtana huomasin tuloskirjettä lukiessa, että omat pisteeni ovat korkeammat kuin alin hyväksytty pistemäärä. Kaiken järjen mukaan minunhan pitäisi olla sisässä, eikö vain? Selvitin eilen asiaa ja kävi ilmi, että kaksi vuotta sitten vastaanottamani ammattikorkeakoulupaikka tekee minut ei-ensikertalaiseksi, vaikka lykkäsin aloitusta vuodella ja vuoden jälkeen totesin ettei minun kannata aloittaa yhteisöpedagogin opintoja, koska tahdon paljon enemmän luokanopettajaksi. Luulin olevani enskertalainen, koska en lopulta ottanutkaan paikkaa vastaan enkä ole opiskellut päivääkään korkeakoulussa, mutta toisin kävi. Kouluun pääseminen on nyt minulle hyvinkin haastavaa (ja kaikille niille, joilla on jo toinen korkeakoulututkinto tai opiskelupaikka) tämän ensikertalaisuuskiintiön vuoksi. Olen tällä hetkellä neljännellä varasijalla ja tottakai on olemassa pienet mahdollisuudet päästä sisään, mutta ensikertalainen korvataan ensikertalaisella, vaikka hänellä olisikin huonommat pisteet kuin minulla tai muilla ei-ensikertalaisilla. Onhan se hienoa, että ensimmäistä kertaa korkeakouluihin hakevilla on hyvät mahdollisuudet päästä kouluun sisään suurien ensikertalaiskiintiöiden takia, mutta tämä nykyinen systeemi rankaisee kaikkia niitä, joilla on aiempi tutkinto, on opiskellut korkeakoulussa tai vastaanottanut koulupaikan. Kaksi vuotta sitten tämän uuden järjestelmän yksityiskohdat olivat monessa kohtaa kysymysmerkki, joten ajattelin, että en menetä yhtikäs mitään, jos otan paikan vastaan ja mietin vuoden verran vaihtoehtojani. Ja pyh... Jos en olisi ottanut paikkaa vastaan, niin minulla olisi opiskelupaikka alalla, josta unelmoin. Voitte vaan kuvitella kuinka raivoissani olin eilen, kun minulle selvisi etten olekaan ensikertalainen, vaikka en ole opiskellut ammattikorkeassa päivääkään. No ensi vuonna sitten viisaampana ja raivolla sisään kouluun, koska tänä vuonna näyttää jäävän ihan vain pienestä kiinni. 

Nyt tuli aikamoinen avautuminen, mutta koska olen tännekin höpötellyt koko kevään ja kesän ajan opiskelujuttujani, niin tässä vielä viimeisimmät uutiset. Onneksi shoppailuterapia auttaa aina ja kotiin olikin aikamoiset kantamukset. Jos jaksan, niin voisin tehdä pitkästä aikaa ostospostausta, koska olen niin innoissani kaikista ihanista ostoksistani! :)

Mitäs mieltä olette eilisen asusta, jossa tuli reissattua? Asu oli painottunut hyvin vaaleisiin sävyihin, mutta yllätyksekseni sotkin farkkuni vasta kotimatkalla. Valkoiset vaatteet on vaan niin vaikea pitää puhtaina :D Nyt pitäisi alkaa miettimään viikonlopun asuja, kun luvassa on taas vuoden ajan kovasti odotettu Summer up! Viime vuosina sää on aina suosinut tuota festariviikonloppua, mutta nyt näyttää hieman ikävältä. Onneksi sää ei ikinä pilaa festaritunnelmaa, mutta saa nähdä mitä sitä keksisi päälle. 

-Ellanoora

Soveltuvuuskokeet kutsuvat!

Kuten tiedätte, koko huhtikuu meni minulla ahkerasti opiskellessa pääsykokeita varten. Jännitin kovasti toukokuun alkua, koska viime vuotta lyhyempi lukuaika meni hurjan nopeasti ja minulla oli ikävä tunne, että jotkut asiat olisivat kaivanneet vielä hieman enemmän opsikelua. Olisin mieluusti ottanut viikon tai vaikkapa kaksi lisää aikaa lukemiselle, mutta niillä tiedoilla oli mentävä mitä minulla oli. Toukokuun kolmantena päivänä astelin hieman jännittyneenä, mutta kumminkin itsevarmana saliin, koska tiesin tehneeni parhaani lukemisen suhteen. Tottakai aina voisi lukea enemmän, mutta tein sen mihin pystyin töiden ja muun elämän ohella. 

Olo salista astuttua oli samaan aikaan hyvin onnellinen, mutta myöskin hyvin pettynyt. Oli ihana ajatus, että nyt saisi tehdä vapaa-ajalla mitä itseä huvittaa eikä kokisi huonoa omatuntoa kavereiden näkemisestä tai telkkarin katselusta. Koe oli kumminkin mielestäni hyvin vaikea ja heti kokeen jälkeen tiesin lotonneeni aivan liian moneen kohtaan ja keskusteluja lukiessani tajusin tehneeni pari todella tyhmää virhettä, eli ilman sanomistakin tiedätte, että pelkäsin kokeen menneen aivan penkin alle. Olin kokonaisen vuoden ajan odottanut tätä päivää ja nyt jouduin kaksi viikkoa elämään hirveässä epätietoisuudessa, että riittävätkö pisteeni ollenkaan soveltuvuuskokeisiin. Tiesin, että Helsinkiin tai Tampereelle tuskin tulen pääsemään ja mahdollisuuksiani Savonlinnaan pohdin kovasti.

Kaksi viikkoa meni onneksi hujauksessa ja eilen aamulla ennen tulosten julkistamista kerkesin pohtimaan kymmeneen kertaan Vakavaa. Toivoin parasta ja pelkäsin pahinta. Kovasti mietin, että mitä jos tie päättyy viime vuotiseen tapaan tähän eikä kutsua tulisi soveltuvuuskokeisiin? Mitä tekisin tulevana syksynä? Kuinka jaksaisin taas ensi vuonna saman luku-urakan? Olin koneen ääressä jo kymmentä vaille yhdeksän ja sydämen hakatessa päivitin sivuja uudestaan ja uudestaan. Aluksi sivut eivät toimineet, mutta kahta vaille yhdeksän sivu oli taas toiminnassa ja nimilistat olivat ilmestyneet nettiin. Kädet täristen avasin listan ja kiireessä selasin L-kirjaimen kohdalle. Tuntui, että olisin joutunut rullaamaan ikuisuuden verran alas, mutta L-kirjaimen kohdalla bongasin heti nimeni. OLIN PÄÄSSYT SAVONLINNAAN LUOKANOPETTAJAN SOVELTUVUUSKOKEISIIN! Päästin riemunkiljahduksen, kyyneleet alkoivat valumaan, tuuletin ja kaappasin ihmettelemään tulleen Olivian syliini. Olin niin uskomattoman onnellinen! Kova työ ei ollut mennyt hukkaan ja epäilyistä huolimatta Savonlinnan luokanopettajan soveltuvuuskokeet kutsuvat, mahtavaa!

Jotkut saattavat ihmetellä, että miksi teen niin suuren hulabaloon yhdestä soveltuvuuskoekutsusta, mutta minulle tämä on iso ja tärkeä asia. Olen pienestä pitäen unelmoinut opettajan ammatista, mutta yliopisto ei ole ikinä ollut itsestäänselvyys minulle. Olen keskiverto-oppilas eikä yo-todistukseni häikäise ketään. On vain niin uskomaton fiilis, kun pääsee tärkeän askeleen lähemmäksi unelmaa ja se vaikein osio, eli Vakava -koe on selätetty. En saanut huippupisteitä, mutta soveltuvuuskokeet kutsuvat, jes! Soveltuvuuskokeisiin pääseminen ei tietenkään tarkoita opiskelupaikan saamista, mutta kuten jo sanoin; nyt ollaan askeleen lähempänä tavoitetta.

Onko täällä muita, joilla on pääsykokeita tai odottelevat jo tietoa koulupaikoista? Kesän alku on ihanaa aikaa, mutta jännitettävää kyllä riittää... Lähden hyvillä mielin lauantaina kohti Tukholmaa ja pienenä palkintona sallin itselleni hieman shoppailua ♥ Ihanaa alkavaa viikonloppua teille! 

-Ellanoora

Ps. Kuvitukseksi valtisin pikaisesti noin viikko sitten napatut kuvat upeasta auringonlaskusta, jotka on muuten otettu puhelimella. Rakastan kesässä näitä uskomattoman kauniita iltoja ja mieluusti viettäisin hetken jos toisenkin ihaillen tällaisia auringonlaskuja ♥

On The Rooftop

t-paita BikBok // ruutupaita kirppari (H&M) // Farkut Gina Tricot // kengät ? (Lontoo)

Pääsykokeet ovat vihdoin ja viimein ohi ja tämä viikko kokeiden jälkeen on ollut aikamoista juoksemista paikasta toiseen. Olen nauttinut siitä, että enää ei tarvitse viettää kaikkea ylimääräistä aikaa nenä kiinni kirjassa, vaan nyt olen saanut tehdä kaikkea mikä viime kuussa on jäänyt vähemmälle. Kuinka iloiseksi minut on tehnytkään Netflixin katselu, kavereiden näkeminen ja tästä kesäisestä toukokuusta nauttiminen, vaikka töitäkin on tottakai tehtävä ja muutama lämmin päivä on mennyt ihan ohi töiden takia. Pääsykokeista kumminkin vielä sen verran, että koe oli mielestäni vaikeampi kuin viime vuonna, aika meni hyvin tiukille ja jälkikäteen mietittynä tein ehkä jopa liikaa tyhmiä virheitä, mutta pitää toivoa, että niitä oikeita vastauksia on riittävästi, jotta soveltuvuuskokeet kutsuisivat. 

Nämä kuvat on napannut ihastuttava Inka (klik!), joka valmistuu aivan pian media-assintentiksi. Kävimme kuvailemassa näitä hänen opinnäytetyötä varten ja oli kyllä mahtavaa olla hänen kuvattavanaan! Aluksi tottakai jännitti olla täysin vieraan ihmisen kameran edessä, mutta olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Kiitos Inka! Mutta mitäs te pidätte näistä kuvista? Entäpä kuvien asusta?

Ihanaa olla taas kunnolla blogin parissa kiireisen kuukauden jälkeen ♥ Mukavaa viikon jatkoa teille jokaiselle!

-Ellanoora

 

Lukustressiä, uudet hiukset ja asua

Takki H&M // Neule Lindex // Farkut Bik Bok // Nilkkurit DinSko // Laukku Bershka

Viimeiset puristukset lukemisurakassa on nyt käynnissä, nimittäin Vakava-koe on jo tulevana tiistaina, apua!(!!!!!) Tämä aika on mennyt uskomattoman nopeasti ja innolla odotan ensi viikkoa, kun tämä luku-urakka on takanapäin ja saa tehdä taas arkipäiväisiä asioita ihan rauhassa. Siivoamista olen lykkäillyt tässä kuukauden aikana melko lahjakkaasti, kuin myös netflixin katsomista sekä kavereiden näkemistäkin. Ihanaa, että kohta saa iltaisin hyvällä omatunnolla katsella telkkaria kaikessa rauhassa ja ikkunat, joista ei meinaa enää nähdä edes läpi saavat kunnon pesun. Vaikka olen innoissani Vakavan taakse jättämisestä, niin samalla tässä on hurja stressi päällä. Olen nimittäin ollut yli viikon verran kipeänä ja lukemista on häirinnyt kova flunssa ja yskä. Ääntäkään ei ole meninannut lähteä ja väsymys on painanut kovasti. Sairastelun takia lukeminen on tottakai hieman kärsinyt ja nyt jännitän kovasti, että riittääkö tämä lukeminen soveltuvuuskokeisiin asti.

Huomaatteko mitään uutta hiuksissani? Serkkuni Eevi oli viikonloppuna meillä käymässä ja tuolloin sain myös hiukseni kuntoon. Näissä kuvissa näette hieman uutukaisia hiuksiani ja olen muutokseen todella tyytyväinen ♥ Pituutta lähti ainakin kymmenen senttiä ja hiuksiin laitettiin vaaleaa raidoitusta sekä latvoihin liukuvärjäystä. Viimeksi olen värjännyt hiuksia monta kuukautta sitten ja latvat olivat todella heikossa kunnossa, joten oli aivan ihanaa saada hiukset kuntoon! 

Tämä asu on muutaman päivän takaalta, kun jaksoin pukea päälle muutakin kuin rönttävaatteet. Asusta vain sen verran, että pidän kovasti tuon hempeän värisen yläosan yhdistämisestä vihreisiin farkkuihin. Vaalenpunainen villapaita on löytö Lindexin aleista ja tuolle söpöydelle jäi hintaa vain kympin verran. Mitä pidätte tästä asusta?

Kohta on jo Vappukin! Tänä vuonna Vappua ei juhlita mitenkään, nimittäin olen koko Vappupäivän töissä. Aaton olen vapaalla, mutta se menee todennäköisesti lukemiseen. Tottakai olisi ihana päästä vaikkapa grillailemaan, mutta saa nähdä mitä tapahtuu. Mitä suunnitelmia teillä on Vapuksi?

Anteeksi hieman sekavasti postauksesta, mutta nyt minä jatkan lukemista ja tahdon toivottaa teille ihanan railakasta Vappua ♥ Todennäköisesti palailen blogimaailmaan vasta seuraavan kerran pääsykokeiden jälkeen, eli  ensi viikon tiistaina kello 13-15 kaikki voivat pitää peukut ja varpaat pystyssä mun puolesta, eikö vaan ♥

Mukavaa loppuviikkoa jokaiselle!

-Ellanoora