tiistai 30. joulukuuta 2014

Olivia

Olivialla oli viime viikon maanantaina synttärit ja neiti täytti jo vuoden verran. Jo pitkään minulla on ollut suunnitelmissa omistaa oma postaus Olivialle, joten nyt on hyvä aika toteuttaa se synttäreiden kunniaksi! Täältä voi muuten käydä lukemassa postauksen, kun Olivia tuli meille kesäkuussa, mutta voisin pikaisesti kertoa taustat kuinka Olivia eksyi meille. Olimme Arton kanssa tosiaankin pohtineet koiran ottamista meille, mutta rodun valitseminen aiheutti meille päänvaivaa emmekä päässeet siitä yhteisymmärrykseen. Serkun serkkuni otti minuun yhteyttä ja kysyi, että olisimmeko kiinnostuneita sijoituspennusta, joka tulee Tanskasta. Olimme hieman hämillämme, mutta jo samana iltana Olivia tuli meille kylään ja ihastuimme neitiin täydellisesti. Koko illan tutkimme minkälainen rotu skyenterrieri on ja päädyimme siihen lopputulokseen, että täydellisempää koiraa ei meille voi olla. Yllätykseksi Olivia mutti meille jo seuraavana päivänä ja muistan edelleenkin tuon ensimmäisen illan kuinka paljon meitä kaikkia kolmea jännitti uusi tilanne kovasti. Kaikki meni kumminkin hienosti ja pikku hiljaa Olivia alkoi kotiutua meille. Onneksi olemme saaneet tukea hurjan paljon myös Olivian kasvattajalta, joten kaikki on sujunut todella mukavasti.


Olivia on rodultaan skyenterrieri ja rotu herättää aina kummastelua lenkkipoluilla. Jos joku sanoo kuulleensa rodusta tai tunnistaa Olivian oma-aloitteisesti skyenterrieriksi, on se suuri ihme. Lahdessa ei meidän käsittääksemme ole yhtään toista skyetä ja muutenkin rotu on todella harvininainen. Jostain olen kuullut, että sitä verrataan jopa Pandaan! Suomessa Skyenterriereitä on noin 300, eli harvinaisesta koirasta on kyse. Skyenterrierit on tosiaankin hauskan näköisiä tapauksia ja siihen mekin heti oikeastaan ihastuimme Olivian nähtyämme. Miten joku voikaan olla niin veikeän näköinen! Skyenterriereitä on mustana, harmaan eri sävyinä ja vaaleana mustilla korvilla ja kuonolla. Skyet on matalia ja pitkiä, niillä on isot korvat ja karvaa riittää vaikka kuinka ja paljon. Usein lenkillä kuulee kysymyksiä siitä, että onko turkki vaikeaa hoitaa ja toinen, että näkeekö koira mitään? Mutta kyllä se näkee ja turkki on yllättävän helppo hoitoinen! Tottakai sateella on hieman inhottavaa, kun vatsa ja tassut on kuraiset ja hiekka lähtee vasta Olivian kuivattua (eli koko asunto on täynnä hiekkaa), mutta eiköhän tuo samainen ongelma ole monella muullakin koiran omistajalla.

Nyt joulukuussa tuli täyteen myös täydet puoli vuotta, että Olivia on ollut meillä. Pakko sanoa, että tämä puoli vuotta on ollut aivan uskomattoman ihanaa aikaa. Tiesin, että koira tuo elämään paljon iloa ja rakkautta, mutta on ihanaa saada kokea se ilo ja rakkaus konkreettisesti. Me molemmat Arton kanssa rakastamme Oliviaa hurjan paljon ja on aina mukavaa tulla kotiin, kun iloinen hännänheiluttaja on vastassa. Tottakai aina kotiin tullessa jännittää, että onko neiti tuhonnnut jotain, mutta onneksi Olivia on viime aikoina rauhoittunut tuhoamisen suhteen. Ei Olivia mitään huonekaluja ole ikinä rikkonut, mutta kaikki irtaimisto maistuu hyvin.

On mukavaa herätä, kun Olivian turkki kutittelee varpaita tai huomata, että Olivia nukkuu meidän jalkopäässä onnellisena tuhisten. On mukavaa tulla kotiin, kun Olivia odottaa eteisessä innoissaan. On ihanaa nähdä, kun Olivia juoksee innoissaan lenkillä, olkoon se sitten vesilätäkössä tai sitten lumipenkassa. On suloista nähdä Olivia nukkumassa raajat kohti kattoa, kun me katselemme telkkaria. Olivian leikkimistä on hauska seurata ja koirakavereiden touhottamista on hupaisaa katsella. Olivia on valloittava koira ♥


En enää osaa kuvitella arkea ilman Oliviaa ja ne pari kertaa, kun Olivia on ollut yön muualla, on ollut todella outoja. Olen todella kiitollinen, että me saimme Olivian meille, koska Olivia on uskomattoman rakastettava koira, joka varastaa kaikkien sydämet ♥ Jos teille tulee jotain kysymyksiä mieleen Oliviasta, sijoituksesta tai jostain muusta, niin kysykää toki! Yritän parhaani mukaan vastailla :)
-Ellanoora

Ps. Harmittaa, kun meidän piti ottaa Oliviasta "virallinen" 1-vuotiskuva, mutta eihän me sellaista olla saatu aikaiseksi :D Vasta tänään Olivia pääsi pesulle ja harjattavaksi, joten neiti on taas ihanan pehmeä, silkkisen sileä ja todella söpö, joten nyt lähi päivinä on pakko ottaa edustava kuva!

torstai 25. joulukuuta 2014

Jouluaatto


Kiirettä on pitänyt viimeiset puolitoista viikkoa ihan riittämiin, joten eilen oli aivan ihanaa rauhoittua joulun viettoon tietäen, että kolme päivää saa nauttia rakkaiden ihmisten seurasta, hyvästä ruuasta sekä saa rauhoittua ja rentoutua ilman kiirettä ja stressiä. Palasin joulun ajaksi entiselle työpaikalleni, joten viime viikko oli todella stressaava, kun muutamana päivänä ravasin kahden työpaikan välillä. Lisäksi yritin valmistautua jouluun, tehdä viime hetken jouluostoksia ja epätoivoisesti hieman siivoilla ja kaiken tämän lisäksi sain kuulla erään sukulaisen poismenosta, joka tottakai oli raskas suru-uutinen. Tiistai-iltana, kun pääsin illalla töistä kotiin, olin aivan poikki, mutta todella onnellinen siitä, että saan rojahtaa sänkyyn ja aloittaa pienoisen joululomani.

Eilinen oli todella mukava päivä. Aamulla herättyämme vaihdoimme Arton kanssa joululahjat, jotka odottivat kuusen alla tontun vieressä. Oliviallekin oli pieni paketti. Annoin Artolle Toffifeeta (ihan niinkuin suklaata ei muuten olisi saatu tähän talouteen eilisen jälkeen) sekä Kalevalan Elämän roihu kaulakorun, joka on siis Duudsoneiden suunnittelma korusarja Kalevalalle. Sain Artolta todella mieluisen paketin, joka sisälsi erääseen todella ihanaan kampaamoon sadan euron lahjakortin sekä Body Shopin kuorintavoiteen ja suihkusaippuan. Kyllä Arto tietää miten tätä neitiä ilahdutetaan ♥
Aamupäivällä suuntasimme Arton sukulaisille, missä nautimme ensimmäisen joulupöydän antimista sekä kaikkien ihmisten seurasta ja pukkikin kävi pyörähtämässä. Päivällä menimme äitini luokse, jossa tuli vietettyä taas mukavissa merkeissä muutama tunti. Vatsakin kertoi, että jälleen voisi hieman syödä jouluruokaa, joten pöytään tuli istahdettua. Illalla menimme vielä siskoni ja Arton kanssa iskällä pyörähtämään, jossa oli myös mummi ja pappa. Olihan sielläkin vielä pakko istua hetkeksi joulupöydän ääreen ja vielä kahvipöytäänkin, kun olin itse leiponut juustokakun, jonka onnistumista jännitin suuresti. Onneksi kakusta tuli herkullista, vaikka sitä tehtäessä luulin sen epäonnistuneeen.

Lahjojakin tuli saatua kiitettävä määrä. Enpä olisi uskonut saavani näin paljon muistamisia! Mulla on ollut pienestä pitäen hassu tapa koota synttäri- ja joululahjat päivän päätteeksi yhteen kasaan ennen kuin tavarat laitetaan omille paikoille. Kuvasin suurimman osan lahjoista, koska lahjat oli niin upeita! Arton lahjat oli todella ihania, mutta monta muutakin ihanaa lahjaa tuli saatua, kuten leffalippuja, Iittalaa, Luhdan pyyhkeitä, lämpöiset sukat, vähän muumia, herkkupussin (suklaata, kahva, pähkinöitä...) ja Arton kanssa yhteisesti rahaa. 

Voisi kuvitella, että eilinen oli kiireinen päivä, mutta omasta mielestä juuri sopivan täynnä ohjelmaa ja ihania ihmisiä. Kotiin päästyä olimme kaikki väsyneitä, Olivia varsinkin, mutta lähdin vielä tuuleen ja tuiskuun Olivian kanssa iltalenkille kuluttamaan joulupöydistä kerättyjä kaloreita. Pelkäsin muuten suuresti mustaa joulua, mutta eilen saimme kunnon lumimyräkän tänne Lahteen ja saimmekin todella kauniin valkoisen joulun. Oliviakin oli enemmän kuin innoissaan, kun pääsi illalla peuhaamaan kunnolla lumessa.

Toivottavasti kaikilla on ollut mukava jouluaatto! Ihanaa joulupäivän jatkoa teille jokaiselle ♥
-Ellanoora

Ps. Kävin myös eräs päivä äipän kanssa joulukuusiostoksilla ja sain kuin sainkin ostettua meidän olkkarin nurkkaan joulukuusen. Rakastan sitä ♥

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Brown, Black and Beige


Neule Seppälä / Paita Kirppari (Vila) / Farkut Gina Tricot / Kengät ja laukku I love me -messut (?)

Selailin tässä postauksiani hieman taaksepäin ja huomasin, että viimeksi kuukausi sitten olen saanut otettua sellaisia kuvia, jotka joku muu kuin minä itse olen napannut. Kuulostaa niin pitkältä ajalta täällä blogimaailmassa! Olin tänään onnesta soikeana, kun vihdoinkin tuli mahdollisuus a) saada valoisan aikaan kuvia sekä b) Arto saada ottamassa niitä kuvia. On vaan ollut niin uskomattoman hankalaa saada nämä kaksi asiaa toteutumaan yhtäaikaisesti. Tänään ennen kaupunkikierrokselle lähtöä sain kuin sainkin tyrkättyä kameran Arton käteen ja olin hyvin onnellinen tyttö! Olen niin onnellinen myös tuosta lumesta, joka ilmestyi perjantai ja lauantai välisenä yönä. Eilen aamulla, kun aukaisin verhot ja olin valmistautunut kohtaamaan sen samaisen harmaan, sateisen ja masentavan kelin niinkuin muinakin päivinä, mutta suustani pääsi iloisia kiljahduksia, kun huomasin kauniin valkoisen kerroksen maassa ja taivaalta satoi lunta vain enemmän ja enemmän. On ollut mukavaa, kun päivät ovat tuntuneet valoisimmilta lumen ansiosta ja pidän kyllä sormet ja varpaat pystyssä, että joulukin olisi valkoinen. Muistan kuinka viime jouluaattona satoi vettä. Hyi että, se oli aivan kauheaa ja toivon kovasti ettei sama toistu enää. Onneksi muuten viikon kuluttua päivät alkavat taas pidentymään!

Vaatehuoneeseen on pikku hiljaa kerääntynyt uusia yksilöitä sillä aikaa, kun ei ole saanut asukuvia kuvatuksi. Tässäkin kokonaisuudessa tuo neule ja t-paita on aivan uutukaisia löytöjä, ja tänään ne pääsivät yhdistäytymään keskenään. Tuo neule on todella ihana ja tykkään sen rennosta mallista. Punnitsin pitkään mustan ja tämän vaalean välillä, mutta jotenkin tämä vaalea versio iski enempi silmiin. Puoli pitkät hihat, taskut ja rento malli sopii hienosti monen yläosan kaveriksi ja tänään sen kanssa yhdistyi tummanruskeat värit, joita löytyi paidasta, kellosta sekä kengistä. Neule oli tosin aivan liikaa kaupungilla pyöriessä, joten se päätyi hyvinkin äkkiä laukkuun. Vaikka ulkona onkin lunta, niin se ei tarkoita hirveitä pakkasia, mutta minähän varustauduin hirveällä määräällä vaatteita... Mitäs te pidätte asusta?

Sitten vielä lopuksi ripsiasiaa. Eilen meidän entisellä luokalla oli pikkujoulut ja kotiin päästyäni aloin pesemään meikkejä naamasta. Kerroin jo edellisessä postauksessa ripsistä aiheutuneesta allergista, jonka takia joudun nyt luopumaan ihanista ja elämää helpottavista räpsyistä. Nyt ripset ovat kovaa vauhtia alkaneet tippumaan ja mm. vasemmassa silmässä on ollut jo ties kuinka monta päivää suuren suuri rako. Meikkejä puhdistaessa totesin, että enpä ole muistanut varata aikaa ripsienpoistoon, mutta seuraavat pari viikkoa ja etenkin ensi viikko tulee olemaan todella kiireisiä, joten päätin alkaa poistattamaan ripsiä itse. Yöllähän ne parhaat ideat saadaan? Ei muuta kuin rypsiöljyä keittiöstä ja tops-puikoilla hellästi sivelemään öljyä ripsiin. Olin hieman netistä lueskellut tekstejä, joissa on itse ripsiä poistettu ja sen takia itsekin uskaltauduin hommaa alkaa varovasti tekemään. Varmaan tunnin verran jaksoin olla kärsivällinen ja lähes kaikki ripset sainkin irrotettua vuorotellen öljyä laittaen ja ripsiharjalla ripsiä haroen. Muutama hassu räpsytin jäi paikoilleen, mutta nekin varmasti hyvin pian lähtee itsekseen pois. 
Olin valmistautunut siihen, että näyttäisin järkyttävältä ja alastomalta ilman volyymiripsiäni, mutta yllätyksekseni omat ripset paljastui räpsyjen alta eikä lopputulos ollutkaan niin hirveä kuin odotin. Toki omat ripset tuntuvat olemattomilta volyymien jälkeen, mutta olen ihan tyytyväinen. Aamulla meikkaamisessa kesti kauemmin, kun sohin ripsarilla ja kajaalilla ja pitihän sen ripsientaivutinkin kaivaa laatikosta esiin. Olin unohtanut kuinka ripseni eivät millään meinaa taipua ja kuinka helposti onnistunut tökkimään ripsaria ympäri naamaa, mutta olin lopputulokseen tyytyväinen. Ehkä ripsistä luopuminen ei olekaan niin hirveää mitä aluksi ajattelin. Kaikkeen tottuu!
-Ellanoora

 

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Asua ja Allergiaa


Paita Gina Tricot / Neule New Yorker / Farkut Gina Tricot / Kengät DinSko

Tässä teille ihan super vanhat asukuvat, jotka on jäänyt julkaisematta ihan vain sen takia, kun kuvat on otettu sisällä.. Pakko oli kumminkin tulla julkaisemaan tämä postaus teille, koska ikävä tänne oli taas valtava! Olen niin turhautunut tuohon pimeään ja synkkään ilmaan, koska kuvien ottaminen ulkona on mahdotonta aikaisin tulevan pimeyden takia. Monena päivänä olen lyhyiden työpäivien ansiosta kotona ennen pimeää, mutta väsyneenä työpäivän päätteeksi, Olivian lenkin ja ruuan laittamisien ohella ei oikein huvita lähteä pihalle yksin kuvailemaan ja leikkimään kameranjalan kanssa. Lisäksi kylmä tai vähintäänkin viileä ilma sekä hyvin useana päivänä ikävä vesisade ajaa minut mielummin kahville, telkkarin ääreen tai kirjan luokse kuin pihalle. Mutta onneksi pimeys ei kestä ikuisesti, joten ehkpä Artokin pääsee kohta taas kuvaamaan minua. Toki olisi minulla muutamia postausideoita takataskussa, jotka ei liity päivänasuihin, mutta nyt ei vain ole löytynyt oikeaa fiilistä, jaksamista tai motivaatiota niiden postausten tekemiseen. Niin ja tottakai oli sitten kyseessä mikä tahansa postaus, niin se kaipaa kuvia, joita ei tosiaankaan ihan hirveästi ole kertynyt kameraan. Tulisi jo valoisammat ilmat tai edes kunnon lumikerros maahan, joka piristäisi! 

Asuhan on melko tavallinen ja väritykseltäänkin todella tylsä. Mustaa, harmaata ja valkoista, ei siis kovin omaperäistä.. Mutta silti pidän tästä asusta kovasti. Löysän mallinen peplum ja pitkä neule on hyvin rento ja mukava yhdistelmä. Muutenkin nykyään tulee enemmän panostettua mukavuuteen kuin näyttävyyteen, kun lasten kanssa koulussa ei ihan minkälaisissa vaatteissa jaksa olla.

Surulla muuten katselen viimeisessä kuvassa näkyviä räpsyttimiäni, ne on niin upean näköiset! Nykyiset ripset taitavat ainakin toistaiseksi jäädä myös viimeisiksi, kun pahasti näyttää siltä, että minulle on iskenyt allergia. Ripsien laiton jälkeen silmäluomiani kutitti monta päivää kovasti ja silmäluomista "hilseili" ihoa irti. Nämä oireet menivät muutamassa päivässä ohi, mutta sitten alkoi tulla turvotusta ja pientä punoitusta toiseen silmään. Tajusin, että parina viime kertanakin oli ollut näitä samaisia oireita, mutta lievempänä, enkä osannut yhdistää niitä ripsienlaittoon saati sitten mahdolliseen allergiaan. Vasta parin kerran laiton jälkeen, kun tajusin ettei kutina ja muut oireet voi olla sattumaa, niin selvitin asiaa netistä ja tottakai laittajan kanssa. No puoli vuotta kesti tätä iloa ja voin kertoa etten palaa ripsariin kovinkaan hyvillä mielin jo pelkästään sen takia, että aamuni hidastuvat huomattavasti... Saa nähdä kuinka tässä asiassa lopulta käy :/ Terveyden kanssa on turha leikkiä, joten yritän ajatella positiivisesti ja iloita siitä summasta jonka nyt säästän joka kuukausi! Ehkä viitsin nyt käydä kampaamossa useammin...


No johan tuli höpöteltyä.. Tämä postaus on muuten kirjoitettu tabletilla, joten älkää ihmetelkö jos löytyy normaalia enemmän kirjoitusvirheitä tai joku muu juttu tässä postauksessa vaikuttaa hassulta. Hitaampaa ja työläämpää tämä kirjoittaminen on näin tabletilla kuin koneella, mutta en jaksanut aukaista konetta ja halusin tällä testata kirjoittamista. Yritän palauttaa jonkinlaisen säännöllisyyden postailuihini ja toivon kovasti, että se onnistuu! Postausehdotuksia saa aina heitellä :) Niin ja tein uuden esittelyn itsestä sivupalkkiin, joka on kattavampi kuin edellinen. Mitä pidätte siitä? Se on vielä hieman keskeneräinen, mutta idean saatte siitä noukittua.Tekstin kokoa pitää vielä muuttaa ja muutenkin blogin ulkoasua hieman remontoida uuteen uskoon. Toivottavasti saan inspiraatiota ja hoidettua ulkoasua paremmaksi pian!
-Ellanoora

perjantai 5. joulukuuta 2014

Puhelinkuvia kuukauden ajalta

Kuukausi on taas kerennyt vierähtämään edellisestä puhelinkuvapostauksesta, joten nyt on hyvä aika koota muutamista puhelimeen ja instagramiin eksyneistä kuvista pientä koostetta. Jotkut kuvat on tosiaankin sieltä kuukauden takaa, mutta uusimmat ihan näiltä päiviltä.


Töissä käymme lasten kanssa päivittäin läpi päivän, johon kuuluu mm. sään katsominen. Ties kuinka kauan taululla on ollut pilven kuva ja siinä vaiheessa, kun vihdoinkin saadaan vaihtaa auringon kuva tilalle, niin riemu on rajaton. Parina viime päivänä energiaa löytyi ihan eri tavalla, kun taivaalta pilkahteli aurinko ja toissa iltana sai ihastella upeaa auringonlaskua lähtiessä lenkille. Harmi ettei ollut kameraa mukana, vaan piti tyytyä puhelimen kameraan. // Kyllä se joulu saapuu meidänkin kotiin pikku hiljaa. Äiti toi suloisen tontun meille, joka löysi paikkansa olkkarin lipaston päältä. Se on niin söpö!! // Muumihullu täällä hei. Vihdoin ja viimein ostin meille sakset, joita olin katsellut jo pienen iäisyyden ajan. Ne on niin hauskat ja söpöt, että aina tulee hymy huulille, kun alkaa leikkelemään jotain. // Valkosuklaakahvia (tai jotain sellaista se oli) Mmm ♥ Viime aikoina on tultu istuttua aika paljon kahviloissa ja tämä picnicin herkku oli ihanaa!


En edes muista milloin viimeksi on tultu käytyä Kotipizzassa! Pitkään oli kumminkin jo tehnyt mieli Kotzonea, joten olihan tilanne korjattava ja mennä varmaankin reilun parin vuoden tauon jälkeen Kotipizzaan. Hyvää oli! // Halloweeninä minulla oli suuret suunnitelmat meikkini suhteen, mutta laiskuus iski ja tyydyin vain valkoiseen naamaan ja mustiin silmiin mustan pitsimekon, korun ja sotkuisten hiusten lisäksi. Kuolleelta yritin näyttää ja ainakin loppuillasta siinä onnistuin, kun väsyneenä raahauduin kotiin// Nämä kuvat eivät käsittääkseni ole olleet täällä blogin puolella esillä? Olihan se mentävä kuvattavaksi, kun ilmaiseksi koulukuvat sai. Ei tosiaankaan ollut tarkoitus mennä, mutta päätin kumminkin mennä väläyttämään oikein leveän hymyn kameralle. // Viime sunnuntaina vietettiin synttäreitäni. Olen kyllä sellainen synttäri-intoilija, että toista samanlaista saa etsiä :D

 
Nyt on ikkunassa ihanat viime vuonna ostetut tähtöset ♥ Illalla on mukava oleskella olkkarissa, kun pieni pöytälamppu ja nuo tähdet tuo kivan tunnelmavalaistuksen olkkariin. // Olivia rakastaa lunta! On ihanaa katsella kuinka innoissaan toinen on lumessa temmeltämisestä. Puolet lenkistä Olivia kulkee kuono lumessa ja lopputuloksena on söpö lumikuono! // Viime viikonloppuna Olivia oli leikkimielisissä kilpailuissa ja tuli toiseksi. Olen niin ylpeä meidän rakkaasta! // Tajusin vasta nyt, että tämä kuva on super vanha, mutta menkööt silti. Muistan, että tämä kuva on otettu ennen tanssiharkkoja ja herkuttelin sitä ennenn suklaalla, kaakaolla ja suurella ruoka-annoksella. Pitää olla jotain kulutettavaa :D


Nuo muffinivuoat on niin suloisia etten pääse siitä yli enkä ympäri! Edellisessä postauksessa näkyy missä muissa kuoseissa näitä löytyy. Joskus aikaiemmin olen ostanut noita samaisia vuokia vaaleanpunaisina, mutta nyt kun näin niitä sinisinä, niin pakkohan niitä oli ostaa. // Erittäin luminen Olivia, jonka tassut oli aivan täynnä lumipalloja. Vaikka niitä palloja on hieman inhottava sulatella pois, niin silti tahtoisin enemmän kuin kovasti saada taas lunta tänne Lahteen. Jälleen kerran kaikki lumi on sulanut ja tilalla on erittäin masentavat ja pimeät vesikelit.. // Tykästyin jo viime vuonna Henri Lloydin pipoihin, mutta en raaskinut ostaa sellaista itselle kovan hinnan vuoksi. Nyt päätin, että koska olen ihastellut kyseistä pipoa vuoden päivät, niin sallin ostaa itselleni tuollaisen neljänkympin hintalapusta huolimatta. // Synttärilahjaksi saadut valot pääsivät koristamaan olkkarin peiliä. Nyt on olkkari täynnä tähtien loistetta ♥

Saisinkohan huomenna asukuvia parin viikon tauon jälkeen? Toivottavasti... Mukavaa alkavaa viikonloppua teille jokaiselle ♥
-Ellanoora