Seitsemän vuotta

Seitsemän vuotta sitten 8. maaliskuuta oli sunnuntai. Meillä oli isosjuttuja kirkolla ja olimme sopineet, että jäämme juttelemaan meistä ja meidän tulevaisuudesta iskon jälkeen. Meillä oli ollut "juttua" jo kuukauden päivät, mutta edellisenä iltana mesekeskustelut venähtivät, kun pohdimme, että voisiko kaverisuhteemme sittenkin muuttua seurusteluksi. Astuin kirkon ovista ulos jännittyneenä, mutta en nähnyt sinua enää missään. Ajattelin, että sinä jänistit ja olet muuttanut mielipiteesi meistä. Meinasin jo pettyneenä lähteä pois, mutta näinkin sinut porteilla odottelemassa ja juttelemassa meidän yhteiselle kaverille. Menimme läheisen koulun leikkikentälle ja istuuduimme keinuihin hiljaisuuden vallitessa. Olimme tunteneet toisemme jo vuoden verran, olimme olleet monet kerrat yhdessä ja muutaman kerran kahdestaankin, mutta nyt iski ujous. Ainakin minua jännitti aivan tajuttomasti tuo hetki. Toinen meistä rikkoi hiljaisuuden kysymällä, että voisiko meistä tulla jotain ja hyvinkin nopeasti päädyimme kumpaakin miellyttävään loppuratkaisuun. Lähdimme kävelemään käsikädessä parkkipaikalle, josta iskä oli tulossa hakemaan minua. Perhoset lepattivat edelleenkin vatsassa, koska olihan tämä nyt 15-vuotiaalle tytölle jännä paikka. Höpöttelimme parkkipaikan kulmalla, kunnes kaverisi ajeli mopolla paikalle ja pysähtyi aivan eteeni. Tokaisit hänelle ettei saisi ajaa sinun tyttöystävän päälle ja kiedoit kätesi ympärilleni. Kaverisi töksäytti, että ai onko tuo tyttöystäväsi, johon sinä vastasit myöntävästi suu hymyssä. Siinä samassa näin isäni auton kaartavan  parkkipaikalle ja me vaihdoimme meidän ensimmäisen suudelman hyvin pikaisesti. Pelkäsin, että isäni näki koko tilanteen, mutta en jaksanut välittää, sillä olinhan aivan onneni kukkuloilla. 

Aamulla sain vuosi- ja naistenpäivän kunniaksi ensimmäistä kertaa ikinä aamupalaa sänkyyn, mutta muuten emme tänään juhlista tätä päivää mitenkään erikoisemmin. Artolla on pitkä työpäivä, joten kotiin päästyä hän saa pelata tänään ilmestynyttä uutta peliä ja mutustella rakkaudella tehtyä pitsaa. Viikonloppuna suuntaamme Helsinkiin viettämään meidän vuosipäivää ja innolla odotan tätä reissua ♥ Mitään kovin kummallisia suunnitelmia emme ole tehneet, mutta reissusta tulee varmasti ihana!

Toivottavasti teillä kaikilla on ollut ihana naistenpäivä, pus! ♥

-Ellanoora 

Ps. Etsin pienen ikuisuuden ajan sopivaa kuvaa tähän postaukseen, mutta koska herraa on hyvin vaikea saada kameran eteen, niin tyydyin tähän viisi (!!!) vuotta vanhaan kuvaan. Haaveilin jopa suloisesta perhepotretista, mutta Oliviaa ja Artoa on lähes mahdotonta saada kuvaan, joten tyydytän tällä kertaa tähän!