Arkimeikkini vaiheittain

 
Nyt näette jotain aivan ennennäkemätöntä blogissani, nimittäin mekkipostauksen arkimeikistäni. Tai no oikeastaan tämä meikki menee minulla niin arkena kuin juhlanakin. Välillä juhliin mennessä olen niinkin ahkera, että sipaisen jotain luomiväriä hutiloiden luomiin, mutta sanotaan, että lähes aina meikkini näyttää tältä.

En ole huippumeikkaaja, en todellakaan, vaan oikeastaan päinvastoin. Olen laiska ja huono meikkaaja :D Tämän erittäin yksinkertaisen meikin väsäämiseen minulla saattaa mennä aamuisin jopa puoli tuntia. Toiset käyttää aamulla aikansa torkuttamiseen, kun taas minä järjettömän hitaaseen meikkaamiseen ja peilin edessä istumiseen.

Onnistuin muuten osan kuvista ottamaan vaakasuunnassa ja osan pystyssä, enkä saa pysty- ja vaakakuvia saman levyisiksi, joten siksi osassa kaksi pärstäkuvaa vierekkäin ja osassa vain yksi kuva, pahoitteluni.

Tässä lähtötilanne, yritin hymyillä teille nätisti. Nenä on varsinkin kesällä punainen ja muutenkin koko naama punoittaa nätisti. Kesällä on tullut myös muutamia näppyjä otsaan ja kulmakarvoja tuskin näkee, vaikka kyllä ne siellä on. Olen lisännyt tähän kuvaan vain valaistusta, muuten ei muokattu ollenkaan. 

Meikkivoiteen jälkeen. Ero on jo aika huomattava, vaikka en olekaan mikään meikkivoiteen suurin kuluttuja.

Kulmakynän kanssa on suurimmat hankaluudet ja sen kanssa tuhrautuu eniten aikaa. Tahtoisin kovasti mennä jonnekin värjäyttämään kulmani, jottei joka aamu tarvitsisi säätää kulmakynän kanssa, mutta kulmien värjäyttämistä en ole vain saanut aikaiseksi. Monena päivänä olen erään kauneushoitolan edessä nähnyt kyltin, jossa olisi tarjouksessa kulmien ja ripsien värjäys. Voisi ottaa ajan varaamisen seuraavaksi projektiksi.

Kajaalia käytän ylhäällä sekä osittain alhaalla. Meikki melkein valmis!
Aina välillä käyn lueskelemassa joitain ihania meikki blogeja ja näissä blogeissa kadehdin niitä upeita luomivärejä. Ehkä se harjoitus tekisi tässäkin asiassa mestarin :D Jos jotain luomiväriä käytän, niin se on vaaleaa tai juhlimaan lähtiessä harmaata/mustaa/hopeaa.

Ja meikki valmiina! Ripsarista sen verran, että olen aina tykännyt käyttää vedenkestävää ripsara, koska se lähtee pois vasta siinä vaiheessa, kun itse tahtoo. Yksi kriteeri ripsareilleni on myös iso harja, koska ripseni ovat sen verran paksut ja pitkät, että pienellä harjalla laittaminen on tuskallista ja yli puolet ripsistä jäisi ilman väriä.

Mitäs ajatuksia tämä postaus herätti?
-Ellanoora

Summer Up '13

Jälleen kerran aivan mahtava Summer up! Joka vuosi uskomaton tunnelma, paljon tuttuja, hyviä esiintyjiä ja vaikka mitä muuta mukavaa. Säätkin suosi ihan kivasti. Mitä nyt koko perjantain odotin sitä ukkosta ja vesisadetta, mutta olikin todella kuuma ja farkut olivat jälleen kerran aivan liikaa. Taisin kirota koko perjantain kuumuutta, mutta onneksi oli edes löyhyttelypaita, niin oli edes vähän viileä. Ei vain pitäisi uskoa sääennusteita tai meidän ikkunasta näkyvää maisemaa, koska ne on jo useamman kerran valehdellut meille.. Eilen taas satoi hieman, mutta eipä se menoa haitannut. Paitsi, että olin loppu illan melko kylmissäni ja olin pukeutuneena takkiin ja huiviin ja tuli entistä kylmempi, kun katosin muita ihmisiä shortseissa ja topeissa. Mutta kuten sanoin, ei kylmyys menoa haitannut, viimeistään Cheekin kohdalla meno oli jo niin korkealla, että kylmyys unohtui.

Vielä joku vuosi hyppään Benji-hypyn! Tänäkin vuonna sitä piti käydä ihastelemassa ja ikuistamassa, kun Sanna kävi hyppäämässä tuolta korkeuksista. Kyllä siinä itseäkin hieman jännitti, mutta on se vaan niin hienon näköistä, että se on pakko vielä joksus kokea. Ehkäpä ensi vuonna? ;) Yksin en sitä tahdo hypätä, vaan aion raahata Arton kanssani.

Voisin vielä hehkuttaa viikonloppua vaikka ja kuinka, mutta pari ensimmäistä lausetta tiivistää tämänkin vuoden. Ensi vuotta odotellessa, mahtavaa oli! 
-Ellanoora

Päivä bloggaajana by Arto

Kaiken takana on nainen, paitsi tämän postauksen, nimittäin tällä kertaa puikoissa onkin Ellan häikäisevän hyvännäköinen, huomattavan hurmaava ja hulvattoman hauska poikaystävä Arto! Nyt olen saanut teidät kaikki uskomaan minun upeuteeni ja tulette hämmästymään kuinka väärässä ihminen voi ollakaan. Ne jotka ovat täysin ulapalla, voivat käydä lukemassa lisää täältä ja/tai täältä!

En lähtökohtaisesti viihdy kameran salamavalollisella puolella, mutta kuvailu meni sateesta ja Ellan taiteilijamaisesta pomottelusta ohjauksesta huolimatta hyvin. Irvistyskuvien määrä suhteessa esityiskelpoisiin kuviin oli valtava. Ehkä en halunnut ottaa kuvaamista tosissani tai ehkä en osaa ottaa mitään tosissaan, mutta joka tapauksessa ainakin toisella meistä oli hauskaa. Saattaapi olla, että Ellalla meni muutamaan otteeseen hernepelto nenuun.

Idean syntymisestä lähtien ajattelin yksinkertaisen tutustumispostauksen olevan paras mahdollinen aloitus bloggariuralleni. Bloggausta tuskin tulee tapahtumaan Ellan blogin ulkopuolella, sillä itselläni ei riitä mielenkiintoa kuvien näpsimisille eikä tämä kirjoittaminenkaan erityisen luontevalta tunnu. Yleisön pyynnöstä voin ehkä toistekin palata kirjoittamaan, mikäli sopiva aihe tai haaste ilmestyy. Toistaiseksi aion kuitenkin pysytellä Ellan hovikuvaajana ja olla hissukseen blogin pitämisen helppoudesta.

Kuka, mitä, täh, häh? Olen siis Arto ja 20 vuotias. Näistä vuosista neljä parhainta olen jakanut Ellan kanssa. Olen asunut koko ikäni Lahdessa ja kuten suurinosa teistä tietääkin, asumme tällä hetkellä pienessä keskustayksiössä yhdessä Ellan kanssa. Pienihän tämä on, mutta olen enemmän kuin iloinen voidessani kutsua tätä pientä valkoista laatikkoa kodikseni. Siltikin yksi lisähuone olisi enemmän kuin tervetullut ja etsimmekin jatkuvasti isompaa asuntoa keskustan läheisyydestä. 

Peruskoulun jälkeen hakeuduin lukioon, koska amiksessa ei ollut mitään joka olisi silloin tuntunut omalta alalta. Tiesin oman opiskelumoraalini ja tahtoni näytellä, joten lukioiden kesken kilpailua ei ollut. Kannaksen lukioon päädyin ja kuinka ollakkaan pääsin näyttämölle asti koulun näytelmäprojektissa, jossa esitimme Kari Hotakaisen Lahdennetun näytelmän Hukassa on hyvä paikka. Itse esitin Humppa-Veikon roolin ja Ella oli toinen Malmin Mukkulan kaksosista. Projektin jälkeen repliikit vaihtuivat tanssiaskeleisiin ja wanhat tanssittuamme abivuosi käytännössä jo alkoikin. Valkolakki iskeytyi kouraan ja heinäkuussa 2012 lähdin Santahaminaan, Helsinkiin palvelemaan maatani Sotilaspoliisikomppaniassa tavoitteena RUK. Mutta P-kauden jälkeen RUK unohtui ja sainkin saaren parhaimman (löysimmän) homman ja yhdeksän kuukautta kului kuin siivillä. Tj 0 napsahti maaliskuussa ja kuukauden työttömyyden jälkeen päädyin työkokeiluun eskaritädiksi. Sitä kesti kaksi kuukautta ja nyt olen työtön. Huomiseen asti voi elätellä toiveita opiskelupaikasta, jota tuskin tulee, mutta tapahtuuhan niitä suurempiakin ihmeitä. 

Tässä kaikki tältä erää, toivottavasti tekstini oli luettavaa ja mielenkiintoista ja edes joku teistä yli sadasta ihanasta lukijasta jaksoi lukea koko tekstin. Kokemus ei ollut niin nopea ja kivuton kuin kuvittelin, mutta toisaalta minulla oli erittäin hauskaa. Nyt osaan arvostaa enemmän teitä, jotka jaksatte näitä kynäillä useamman kerran viikkoon. 

Mielipiteisiin, kommenteihin, risuihin ja ruusuihin vastaillaan Ellan kanssa aina kun niitä ilmestyy!

-Arto

Häitä tanssimassa

Ensin perjantaina juhlimme Arton isäpuolen 50-vuotis synttäreitä ja Arton äidin valmistujaisia ja eilen sitten juhlimmekin iskän ja äitipuoleni häitä. Eli koko viikonloppu oli täyttä juhlaa! Tässä kumminkin sekalaisessa järjestyksessä kuvia eilisistä häistä. Kamerasta löytyy noin 800 kuvaa koko päivältä, eli tässä vain muutama otos. Harmittaa, että todella monet kuvat ovat vääristyneet väreiltään, joten niitä piti muokata melko paljon, jotta ne olisivat edes hieman parempia.

Häitä vietettiin sataman lähettyvillä olevassa kartanossa, joka oli uskomattoman kaunis paikka. Kartano oltiin rakennettu 1800-luvulla ja se oltiin sisutettu upeasti. Ne takat, lipastot, kattokruunut, kaikki oli niin hienoa! Mieluusti muuttaisin siihen taloon asustelemaan. Kartano oli kyllä häille erinomainen paikka ja onneksi sääkin suosi meitä, vaikka sadetta oltiin hieman lupailtu. Ruokakin oli erityisen hyvää. Söin tapani mukaan aivan liikaa, mutta minkäs teet, kun kaikki ruuat olivat erinomaisia ja kaikkea piti tottakai santsata.

Olin häitä varten ostanut aikaisemmin itselleni tuon mekon, joka oli kyllä nappiostos. Juuri sopiva kesähäihin :) Muutamaa päivää ennen häitä minulle iski kenkäkriisi, kun ei oikein tiennyt mitkä kengät laittaisin. Korkokenkiä en tahtonut pistää, koska päivä oli pitkä, joten olisin joka tapauksessa joutunut vaihtamaan jossain vaiheessa toiset kengät jalkaan. Mitään mekkoon sopivia balleriinojakaan en omistanut. Onneksi kirpparilta löytyi kuin tilauksesta juuri täydelliset kengät! Toisessa kuvassa ne taitavat näkyä parhaiten :) Kengät olivat omaa kokoani, sopivat koruni, laukkuni ja jakkuni väritykseen sekä niissä oli paksu pohja, joka sopi maximekon kanssa hyvin yhteen. Parastahan oli se, että kengät maksoivat vain neljä euroa!

Päivä oli kyllä erittäin mukava ja me jatkoimme vielä Arton ja serkkujen kanssa baariin puolen yön aikaan, jossa oltiinkin sitten pilkkuun saakka. Oli hauska viikonloppu! :)
-Ellanoora

Wanhat 2011

Vuoden 2013 Vanhojen tanssit lähestyvät kovaa vauhtia ja itsekin eksyin katselemaan kuvia omista tansseista ja ajattelin tehdä postauksen liittyen omiin tansseihini . Niistäkin on jo kaksi vuotta.. Aika menee niin nopeasti, mutta olisi ihanaa päästä viettämään sitä prinsessapäivää uudestaan. Ne kaksi päivää, kun pääsi tanssimaan, oli todella ihania. Rakastin jokaista hetkeä siitä, kun istuin kampaajan tuoliin aina siihen hetkeen, kun riisuin mekkoni pois viimeisen kerran.

Rakastin mekkoani yli kaiken. Ensin ajattelin vuokrata itselleni jonkun kirkkaan värisen mekon, mutta kun näin tämän yksilön unohdin ne ajatukset kokonaan. Tämä mekko on entinen hääpuku ja oli alennuksessa. Ei uskoisi häämekoksi tuota? Ensin ajattelimme tosiaankin vuokrata mekkoni, mutta kun tämä löytyi samaan hintaan, niin vuokraaminen tuntui turhalta.

Mekon yläosan kirjailu on todella kaunis ja alaosa todellakin erilainen. Halusin kaikista suurimman vannehameen alle, jotta helma pääsisi oikeuksiinsa. Tämä mekko herätti paljon huomiota ja se tuntui todelliselta prinsessamekolta päälläni. Keneltäkään ei löytynyt vastaavaa mekkoa! Tuntui kurjalta myydä mekkoni viime vuonna, mutta turhaan se olisi kaapissa ollut. Tiedän, että tänäkin vuonna mekkoni pääsee ihastuttamaan muita tansseissa ;)

Mietimme pitkään mitä puen ulkona päälleni ja silloin tuli idea, että tekisimme turkisviitan. Äiti ja mummini tekivät yhdessä todella kauniin ja lämpöisen viitan, jota ei uskoisi itsetehdyksi. Vaikka mekko on jo myyty, niin tuota viittaa en suostu myymään! 

Näissä kuvissa näkyy myös kampaukseni. Etsin netistä vaikka kuinka kauan kampausta, joka sykähdyttäisi jotenkin ja sitten löysin tuon. Pelkäsin, että hiukseni ovat liian lyhyet suureen nutturaan, mutta hienosti ne riittivät. Nuo letit ovat semmoisia lettipantoja. Olen todella tyytyväinen tuohon kampaukseen ja se kesti hienosti yönkin yli.

Wanhat tanssin tietenkin Arton kanssa. Onneksi Arto on hyvä tanssija ja löytyy rytmitajua, niin oli mukavaa tanssia :) Ne kaksi päivää oli kyllä kokonaisuudessaan todella upeita ja hauskoja. Oli ihanaa laittautua ja olla päivä prinsessana!

Kaikki ketkä tanssitte Wanhanne nyt, ottakaa päivästä kaikki ilo irti!

-Ellanoora

Itsetehdyt joulukortit

Pysytellään tämäkin postaus joulutunnelmissa :) Aloitin tänään joulukorttien tekemisen ja parissa tunnissa sain kaksi tuollaista sydänpiparikorttia väserretyksi. Hiljaa hyvä tulee!

Ostin Anttilasta isoja sydämen muotoisia piparkakkumuotteja ja ajattelin niihin kehitellä jotenkin joulukortit ja tuollaisia niistä sitten tuli/tulee. Lopuksi olen sitten ohuella narulla kiinnitänyt kortin muottiin kiinni. Mielestäni hauska idea ja ihan kivan näköisiäkin niistä tulee :) Oli muuten hirveä etsiminen noissa piparkakkumuoteissa. Halusin isoja muotteja, mutta mistään ei tuntunut löytyvän sopivia. Onneksi Anttilasta löytyi ja varastostakin haettiin pari lisää minulle. Taisin tyhjentää Lahden Anttilan noista :D

Tänään koulussakin saatiin askarrella joulukortteja ja itse tein tuollaisen kauniin sinisen kortin, jossa on painatuskuvio. Tuon kortin kuvio ja nuo lumihiutaleet ovat siis tehty semmoisella jännällä koneella ja sillä pystyi tekemään vaikka mitä hienoja kuvioita. Tuosta kortista tuli todella kaunis ja harmittaa, että kerkesin tekemään vain yhden.

-Ellanoora

Uutta ilmettä kotiin

Tänään kotiin päästyäni mulle iski into sisustamiseen ja vähän järjestyksen vaihtamiseen. Täällä tuli mun mielestä todella kivan näköistä! Tosin lipastojen päälle tahtoisin jonkin ihanan taulun, mutta tämän asunnon seinille ei saa kiinnittää mitään millään muulla kuin sinitarralla, joten jonkin kivan julisteen voisin tuohon vielä metsästää. Tuohon erääseen kehykseen pitäisi edellenkin käydä tulostamassa eräs kuva musta ja Artosta.. Se vain aina jotenkin unohtuu :D

Mutta mitäs tykkäätte? :)

-Ellanoora