perjantai 6. lokakuuta 2017

Mun on hyvä olla

Hei vaan ihan jokaiselle pitkästä aikaa! Olipas taas outoa aukaista pitkästä aikaa blogger ja ladata kuvia koneelle. Taisin viimeksi ennustaa, että Savonlinnaan muuton jälkeen tilanne rauhoittuu ja taas olisi aikaa tehdä vapaa-ajalla kaikenlaista, esimerkiksi kirjoitella blogia ahkerammin, mutta toisin kävi. Reilu kuukausi on vierähtänyt ja voin sanoa, että kovin montaa kertaa en ole blogia kerennyt miettimään. Voisin vaikka vannoa, että olisin asunut täällä Savonlinnassa jo monta kuukautta, mutta tosiasiassa yliopistoelämää on vasta kuukauden päivät takana.


No miten täällä menee? Erittäin hyvin! Olen tykästynyt ihastuttavaan Savonlinnaan, minulla on täällä mahtavia ystäviä ja Lahdessä käyn lähes joka viikonloppu töissä sekä näkemässä Artoa sekä Oliviaa. Kouluhommia riittää, mutta ainakin toistaiseksi niistäkin on selvitty. Ensimmäiset tentit koittavat parin viikon päästä ja ne jännittävät, mutta yritän olla ottamatta niistä kovin suurta stressiä. Stressiä lievittää (tai lisää) parin tentin välissä oleva Oslon viikonloppureissu, jota odotan erittäin innoissani! Kuinka mahtavaa lähteä tuollaiseen reissuun tähän vuodenaikaan. Kaukanahan tuo on rantalomasta, mutta matka kuin matka piristää mieltä varmasti.


Monet vanhemmat kertovat elävänsä jonkinlaisessa vauvakuplassa ja itse voin täysin samaistua tuohon tunteeseen, sillä taidan täällä Savonlinnassa elää opiskelukuplassa. Kotona tulee oltua äärimmäisen vähän, sillä kaiken ajan vietän joko yliopistolla tai ympäri kaupunkia opiskelukavereiden kanssa joko koulujuttuja tehden tai jotain ihan muuta puuhaillessa. Mutta en valita, vaan nautin elämästäni äärettömän paljon. Tuntuu, että täällä minun kuuluu olla ja olen saanut rinnalleni ihan mahtavia ihmisiä. Tottakai välillä iskee ikävä Lahteen Arton ja Olivian luokse, mutta onneksi arki täällä on niin täynnä puuhaa, että yleenä viikonloput saapuvat hujauksessa. Veikkaan, että joulukin saapuu hyvinkin yllättäen ja silloin pääsee viettämään jopa kolme viikkoa Lahdessa. Tosin töitä sillonkin painetaan, mutta kuitenkin...


Savonlinnaan on tullut tutustuttua yllättävän laajasti, kiitos Henskin. Ihanaa, että porukassa on ihminen, joka on täältä kotoisin ja osaa sekä jaksaa meille turisteille esitellä kaupunkia jokaista kivenkoloa myöten. Savonlinna on kaunis kaupunki ja nähtävää riittää. Parinakin päivänä on tullut rämmittyä metiköissä ihan vapaaehtoisesti ja oi että nättiä maisemaa riittää vaikka kuinka! Nämäkin kuvat on käyty nappaamassa pienessä vesisateessa, mutta eipä haittaa, kun taustalla on upea Olavinlinna ja matkassa on taitava valokuvaaja, kiitos Juhani!

Toivottavasti ette unohda minua, vaikka tahti täällä blogin puolella on hyvin vaihteleva. Asiaa riittää vaikka kuinka, joten palataan taas! Värikästä syksyä kaikille ❤
-Ellanoora

maanantai 28. elokuuta 2017

Alkavan syksyn kuulumiset

Paljon on muuttunut sitten viime kerran. Kotikaupunki on vaihtunut Lahdesta Savonlinnaan, kaksio yksiöksi ja ehkäpä suurimpana muutoksena on avoliiton muuttuminen etäsuheeksi. Viimeiset vuodet olen tehnyt vain töitä, mutta perjantaina alkaa uusi luku elämässäni, kun kuukausien vuosien odotuksen jälkeen olen yliopisto-opiskelija (kuka olisi uskonut?) ja opintoni luokanopettajaksi alkavat. Olen erittäin innoissani, mutta kaikkien suurien muutoksien vuoksi myös jännitystasot ovat suuret. Jännitän sitä kuinka kotiudun tähän kaupunkiin, saanko hyviä ystäviä, koenko koti-ikävää ja tottakai sitä, että mitä opinnot tuovat tullessaan. 


Kesä alkaa olemaan virallisesti ohitse ja syksy saapuu kovaa vauhtia. Olen aina tykännyt syksystä, koska se tuo tullessaan muutoksen tuulet ja on alku uudelle ajalle, mutta tuntuu ettei yksikään aikaisempi syksy vedä vertoja tälle vuodelle. Tämä on nimittäin itselle ensimmäinen vuosi, kun muutoksen tuulet ovat puhaltaneet kovaa! Täällä minä nimittäin istuskelen uudessa asunnossani, täysin vieraassa kaupungissa, ilman yhtäkään tuttua ympärillä. Uskon kumminkin asioiden järjestyvän, enkä aio jäädä kotiin, vaan aion tutustua kaupunkiin huonosta suuntavaistostani välittämättä. Onneksi torstaina on myös tj1 piknik tulevien fuksien kanssa, joten myös uusiin ihmisiin tutustuminen alkaa aivan pian.

Olen tänään ensimmäistä kokonaista päivää yksin täällä Savonlinnassa ja myönnän, että eilinen ilta oli melko vaikea Arton lähdettyä takaisin Lahteen päin. Tällä hetkellä olen kumminkin melko tyytyväinen tilanteeseeni. Tein hyvää ruokaa, nautin lasillisen viiniä ja nyt istun nojatuolissa uusi läppärini sylissä ja katselen samalla telkkarista hyviä ohjelmia. Olen myös erittäin iloinen, kun kiireisen (mutta ihanan) kesän jälkeen on taas aikaa blogiin, koska tätä on ollut kova ikävä.


Huh, muutaman päivän päästä elokuu vaihtuu tosiaankin syyskuuksi! Seuraavassa postauksessa sitten fiiliksiä kesästä 2017! Kuinka monella muulla on uudet kuviot luvassa nyt syksyllä ja millä fiiliksillä otatte muutokset vastaan?
-Ellanoora


sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Koti Savonlinnasta - Check

Kesäkuun lopulla sain tosiaankin tiedon, että pääsen opiskelemaan luokanopettakaksi. Muutama vuosi onkin tehty töitä tämän asian eteen ja vihdoinkin saavutin sen mistä olen unelmoinut. Tottakai olen välivuosinani saanut paljon aikaiseksi ja koen ettei yksikään viidestä välivuodesta ole mennyt täysin hukkaan, mutta nyt on niin vapautunut tunne, kun pääsee ottamaan suuren ja tärkeän harppauksen kohti unelmaani. Saattaa kuulostaa hieman kliseiseltä, mutta olen aina halunnut opettajaksi, joten tämä kesä on ollut hyvin jännittävää aikaa, kun opiskelijaelämä alkaa lähenemään! Tosin edelleenkään en ihan ole kokonaaan sisäistänyt tätä opiskelupaikan saamista ja juuri muutama yö sitten näin unta, jossa soveltuvuuskokeet olivat vasta edessä. 

Ehkä kaikista jännitävintä tässä opiskeluiden alkamisessa on muutto uuteen kaupunkiin. Olen koko ikäni asunut Lahdessa, joten kaupungin vaihtaminen on samaan aikaan erittäin pelottavaa, mutta myös ihan tervetullut muutos. Savonlinnan asuntomarkkinat ovat todella huonot ja viimeisenä vaihtoehtona pidin huonomaineisia opiskelija-asuntoja, joten viimeiset viikot ovatkin mennyt toria, oikotietä sekä vuokraovea päivitellessä ja sopivaa asuntoa etsiessä.


Noin viikko sitten löysin kivan pienen yksiön, joka olisi valmiiksi kalustettu ja olisi ihan täydellinen minun tarpeisiini. Laitoin asunnosta viestiä ja saimme sovittua näytön tälle viikolle ja tiistaina minä ja Arto ajelimme kohti Savonlinnaa katsastamaan tätä asuntoa. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä! Asunto sijaitsee parin kilometrin päässä yliopistolta, ikkunoista on kaunis satamamaisema ja asunto oli sisustettu todella nätisti ja kotoisasti. Asunto on remontoitu 12 vuotta sitten, joten pinnat eivät ole uusinta uutta, mutta esimerkiksi ne kaksi tärkeintä, eli wc ja keittiö ovat kumminkin erittäin siistit. Vuokraemäntä esitteli asuntoa ja minun onnekseni lupasi vuokrata sen minulle! Ei muuta kuin vuokrasoppariin nimi alle ja suuri kivi vierähti siinä samalla pois sydämeltä.

Miksi kalustettu asunto? Jotkut saattavatkin tietää, että Savonlinnan kampus lakkautetaan kokonaan vuoden kuluttua, jolloin me kaikki siellä opiskelevat saamme suoran siirron Joensuuhun. Eli meillä on asiat vähän ikävästi, kun saamme viettää Savonlinnassa vain alle vuoden ja sen jälkeen kutsuu taas uusi kaupunki. Vuokra-asunnon etsintää vaikeutti myös se, kun minulla on tarvetta kodille vain alle vuodeksi, syyskuusta kesäkuuhun, kun ensi kesänä haluan taas olla Lahdessa töissä ennen Joensuuhun lähtöä. Parikin erittäin kivaa asuntoa kaatui tähän aikakysymykseen. Nyt kun sain nätisti kalustetun asunnon, niin minun ei tarvitse miettiä vaatteita, pyyhkeitä, lakanoita ja henkilökohtaisia tavaroitani lukuunottamatta asuntoon yhtikäs mitään, kun sieltä löytyy kaikkea astioista imuriin ja voin vasta Joensuun asuntoon ostaa kaikki tarvitsemani.


Monet ovat myös kyselleet, että mites Arto ja Olivia. Arto on jäämässä Lahteen työkuvioiden takia ja Olivian on helpompi olla Lahdessa, josta löytyy tarvittaessa lenkitys- ja hoitoapua paremmin kuin minulta Savonlinnasta. Ajattelin kirjoittaa myöhemmin syksyllä ajatuksia etäsuhteestamme, mutta sen voin sanoa, että olen yllättävän rauhallisin mielin. Tottakai jollakin tasolla jännittää, mutta tähän on valmistauduttu. Arto ja Olivia siis muuttavat meidän tavaroiden kanssa yksiöön tai kaksioon täällä Lahdessa ja minä yritän mahdollisimman ahkerasti vierailla täällä viikonloppuisin. Jouluna ja ensi kesänä on tosiaankin tarkoitus palata vanhalle työpaikalleni töihin, joten on kätevää, että täällä pääsee näppärästi asustelemaan. 

Kalustetun asunnon ansiosta tämä tuleva vuosi tulee helpottumaan suunnattomasti. Olisi ollut hirveää ostaa lyhyellä varoitusajalla uuteen kotiin kaikki tarpeellinen ja tehdä Arton kanssa jakoa tavaroista sekä tehdä pitkänmatkan muuttoa kahdesti vuoden sisään. Joensuussa sitten voi kunnolla panostaa asuntoon ja miettiä paremmin tavaroiden jakoa Arton kanssa, kun Joensuussa kumminkin vietetään neljä vuotta. Tottakai saatte tästä minun tulevasta valmiiksi kalustetusta pikkukodistanikin kuvia ja kerron enemmän uuden kaupungin kuvioista!


Kuulostaako suunnitelmat ulkopuolisen korvaan kuinka toivottomilta tai ouduilta? Vai onko näissä jokin järki :D Itse ainakin ajattelen, että minulla kävi todellinen tuuri uuden asuntoni suhteen!
-Ellanoora 

torstai 20. heinäkuuta 2017

Asukuvat puhelimella


Takki &Toppi BikBok // Housut Zara // Kengät Prisma // Laukku Kirppari (Tiger of Sweden)

Täällä ollaan ihan uuden puhelimen lumoissa! Parisen viikkoa sitten kävin hommaamassa itselleni uusimman Honorin ja sen huippukamera onkin ollut erittäin ahkerassa käytössä. Aikaisemmin ei ole oikeastaan tullut mieleenkään ottaa asukuvia puhelimella, mutta nyt päätettiin laittaa homma testiin ja katsoa mihin puhelimen kameralla riittää rahkeet. Vielä vaatii hieman harjoitusta, mutta tuota laatua ei voi muuta kuin hehkuttaa! Tykkään kovasti kamerastani, mutta onhan se kiva tietää, että pelkällä puhelimellakin voi napata laadukkaita asukuvia.

Itse asusta ei oikein ole mitään sanottavaa. Suomen kesä on mitä on ja pukeutuminen onkin sen mukaista. Harvemmin minulta mitään kokomustaa asua löytyy päältä, mutta tänään jotekin tuo kokonaisuus houkutteli ja tuntui hyvältä ratkaisulta ajatellen shoppailua ja bussissa istumista. Tässä on tosiaankin vietetty kaksi päivää Helsingissä rentoutuen ja shoppaillen kaverin kanssa ja tänään palattiin kotiin hyvällä mielellä, kun oltiin saatu tehdä mahtavia löytöjä alennusmyynneistä, nauttia ihanasta hotelli Tornista sekä tallustella pitkin Helsingin katuja hymyssä suin.

Tämä ensimmäinen lomaviikko on mennyt paremmin kuin hyvin, mutta palataan tämän viikon tunnelmiin vielä myöhemmin ♥
-Ellanoora

maanantai 17. heinäkuuta 2017

3 x suosittelen

Vaikka en ole mikään kauneusbloggaaja, niin haluan silti esitellä teille muutamat lempparituotteet, joihin olen tykästynyt viime aikoina todella kovasti! Tässä teille yksi suihkutuote, puhdistusaine sekä kasvonaamio, jotka ovat tämän hetken suosikkini.


Olin ostamassa itselleni uutta suihkusaippuaa ja valikoimaa tutkiessa bongasin tämän Doven suihkuöljyn hyllystä. Kiinnostukseni heräsi heti, sillä olen niin laiska rasvaamaan ihoani, mutta tämä suihkusaippuan tavoin käytettävä öljy lupaa kosteuttaa kuivankin ihon. Mikäs sen näppärämpää kuin rasvata iho vielä suihkussa ollessa, joten enää suihkun jälkeen moisesta ei tarvitse huolehtia! Suihkuöljy on nykyään ihan aktiivisessa käytössä juurikin sen helppouden takia. Helppouden lisäksi tämä tuote saa plussaa sen miellyttävästä tuoksusta ja riittoisuudesta!


Eräällä kauppareissulla muistin meikinpuhdistusaineeni vetelevän viimeisiään ja nappasin hyllystä sen tutun ja turvallisen aineen. Siinä kyykistellessä huomasin aivan uudenlaisia purkkeja, jotka herättivät mielenkiintoni. L'orealin puhdistusgeeli vaikutti erittäin lupaavalta, joten vaihdoin yleensä käyttämäni geelin tähän uutukaiseen enkä hetkeäkään ole kaivannut vanhaa ainettani. Tällä puhdistusaineella on kevyt rakenne ja meikit puhdistuvat hyvin helposti ilman ongelmia. Ihan ehdottomasti parasta tässä on se, että kasvot jäävät joka ilta sen tuntuisiksi kuin olisin tehnyt kasvonaamion.


Olen viimeisen vuoden aikana kovasti tykästynyt erilaisiin kasvonaamioihin (kukapa ei olisi) ja niitä onkin kerääntynyt kaappeihin muutamia erilaisia. Mikäs se parempaa, kun rentouttavan suihkun jälkeen laittaa vielä kasvonaamio vaikuttamaan ja ennen nukkumaanmenoa olo on ihanan raikas ja kasvot pehmeät kuin vauvan peppu.

Yksi uusimmista kasvonaamioista on tämä L'orealin Pure Clay Glow Mask, joka lupaa kolmen erilaisen savityypin ansiosta poistaa epäpuhtaudet ja raikastaa ihon. Tämä  kuivuu iholle nopeasti, tuntuu todella mukavalta kasvoilla ja peseytyy mukavan helposti pois. Iho oli tuotteen jälkeen ihanan raikas sekä heleä ja aktiivisella käytöllä huomaa tosiaankin eron epäpuhtauksissa. Tämä tuote on myös todella riittoisa ja vieläpä hyvin edullinen!

Onko joku näistä tuotteista jo tuttu sinulle? Entä olisiko sinulla jotain muita hyviä tuotevinkkejä?
-Ellanoora



keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Rooma osa 2


Meidän Rooman matkasta on kulunut jo kuukausi! Kesäkuu meni niin vahvasti soveltuvuuskoefiilistelyissä ja alkukesän menoissa, että nämä kuvat ovat hieman jääneet taka-alalle. Nyt kumminkin on hyvä hetki tulla kertomaan teille lyhyesti mitä meidän Rooman matkan ensimmäiset kolme päivää pitivätkään sisällään. Ensimmäinen Rooma aiheinen postaus löytyy täältä (klik!).

Rooma on täynnä uskomattoman kauniita ja mielenkiintoisia nähtävyyksiä, joita ihailee mielellään pienen ikuisuuden verran eikä edes viisi päivää meinaa riittää näihin kaikkiin upeisiin kohteisiin. Me kiersimme muutamat "pakolliset" nähtävyydet, mutta välillä tuli vastaan myös muita nähtävyyksiä tai paikkoja, joista  emme olleet tietoisia. Mielestäni kannattaa rohkeasti tutustua myös sellaisiin paikkoihin, joihin ei ollut aikomusta suunnata, sillä vahingossa saattaa löytää erittäin mielenkiintoisia kohteita! 



Saavuimme Roomaan jo hyvissä ajoin, mutta hotellisähellyksen vuoksi pääsimme kunnolla tutustumaan kaupunkiin vasta iltapäivästä. Kävelimme kaupungilla etsien erästä museota, mutta sattumoisin näimme toisen mielenkiintoisen näköisen rakennelman, jonne päätimme mennä tutustumaan. Paikka osoittautui Rooman antiikinaikaiseksi kylpyläksi (Baths of Diocletian), jossa nähtävää riitti vaikka kuinka. Jotenkin tuo sopi erinomaisesti ensimmäiseksi nähtävyydeksi ja koko paikka teki minuun vaikutuksen. Joka puolella oli upeita veistoksia ja keskellä aluetta oli kaunis puistoalue. Kylpylässä oli todella paljon nähtävää ja siellä sai yllättävän kauan aikaa kulutetuksi. Kylpylä jäikin päivän ainoaksi vierailukohteeksi, kun vaeltelimme Rooman kaduilla ja kävimme päivän aikana kahdesti syömässä ravintolassa. Italialainen lasagne on muuten ehkä yksi parhaista ruuista mitä olen ikinä syönyt!



Toinen päivä Roomassa oli uskomaton. Aamusta kävelimme Vatikaanille ja nopean jonotuksen jälkeen olimmekin Pietarinaukiolla. Hetken siinä ihastelimme suurta Pietarinkirkkoa ja suuntasimme sisälle, tarkoituksena oli nimittäin kivuta Pietarinkirkon kupoliin. Tiesimme, että ylös olisi 551 askelmaa ja matkan voisi kiivetä joko kokonaan kävellen tai sitten osittain hissillä ja osittain kävellen. Alkumatka oli kaikista helpoin, joten melkein voisin suositella koko matkan portaita kapuamista. Loppu onkin haastavampaa ja reitti ylös on vähintäänkin mielenkiintoinen... Matka taittui ylös yllättävän helposti, vaikka kuuma ja erittäin tunkkainen ilma olikin ahtaissa tiloissa erittäin epämukavaa. Kaiken kumminkin palkitsi Kupoliin pääseminen ja ne aivan uskomattoman upeat näköalat kaupungin yli. Suosittelen ehdottomasti ylös kupoliin kipuamista, sillä se oli ainakin oman matkan yksi ehdoton kohokohta! 

Alas ja ulos päästyämme (matka alas oli melkein yhtä mielenkiintoinen kuin ylös mentäessä) ihmettelimme erittäin pitkää jonoa Pietarinaukiolla. Totesimme, että meillä oli käynyt erittäin hyvä tuuri, sillä ihmiset jonottivat Pietarinkirkkoon siinä paahtavassa auringonpaisteessa. Jonottaminen olisi varmasti kestänyt reilusti yli tunnin, kun me taas käytännössä kävelimme vain sisälle. Jono selittyi sunnuntailla ja paavin tervehdyksellä, jota suurin osa ihmisistä oli jäänyt katsomaan, kun me taas skippasimme sen ja suuntasimme suoraan sisään. 

Päätimme palata Vatikaaniin jonain toisena päivänä ja lähdimme kävelemään kohti Trasteveren kaupunginosaa, josta olin lukenut paljon. Trasterve on kaunis ja tunnelmallinen paikka, joka on täynnä upeita pieniä katuja, pikkuputiikkeja, kahviloita sekä ravintoloita. Rakastuin Trastevereen täysin! Kiertelimme katuja kaikessa rauhassa ja kävimme syömässä ravintolassa, jossa tarjoilijat lauloivat railakkaasti ja keskustelivat asiakkaidensa kanssa kova äänisesti. Hauska eroavaisuus verrattuna Suomen hiljaisiin ravintoloihin :D 



Kolmaskin päivä oli täynnä kävelyä. Saavuimma suurelle ja upealle Fontana di Treville, joka on todella näyttävä suihkulähde. Uskomuksen mukaan suihkulähteeseen kolikon heittävä palaa vielä takaisin Roomaan, mutta meidän harmiksemme me emme päässeet heittämään kolikkoa, sillä suihkulähteellä oli jonkilainen puhdistus käynnissä. Onneksi suihkulähteessä riitti kumminkin ihasteltavaa, vaikka huoltomiehet pilasivatkin hieman maisemaa.

Hyvin lyhyen matkan päässä komeilikin antiikinaikainen Pantheon, jonka edustalla nautimme aamiaisen. Rooma on täynnä upeita rakennuksia ja kirkkoja, mutta jotenkin Pantheon teki minuun suuren vaikutuksen. Ehkä se johtuu siitä, että ympärillä on pieniä ja suloisia kerrostaloja ja keskellä aukiota kohoaa suuri temppelirakennus. Kävimme tottakai tutustumassa sisällä ja olihan se sisältä ihan yhtä mielenkiintoinen kokonaisuus kuin ulkoakin.

Ja kävely jatkuu... Seuraavaksi suuntasimme puolivahingossa Espanjalaisille portaille, jossa ihailimme vain pienen hetken maisemia ja lähdimme pienimuotoiselle piknikille Villa Borgheseen, joka on suuri puistoalue hyvin lähellä Espanjalisia portaita. Puisto oli kaunis, vehreä ja rauhallinen paikka, jossa ehdottomasti kannattaa käydä kävelemässä. Oli mukavaa rauhoittua hetkeksi hiljaiseen paikkaan, kun muuten joka paikka onkin enemmän tai vähemmän täynnä turisteja.



Palasimme yleensä jo hyvissä ajoin alkuillasta takaisin hotellille, koska kuumuus ja pitkät kävelymatkat väsyttivät. Oli aivan ihanaa päästä viileään hotellihuoneeseen lepäämään pariksi tunniksi, kunnes illalla etsimme jonkun mukavan ravintolan. Yksikään ravintola ei ollut pettymys, mutta palvelu vaihteli hyvinkin paljon erittäin välinpitämättömästä todella mukavaan ja ystävälliseen, ruoka oli kumminkin poikkeuksetta erittäin herkullista. 

Näiden kolmen päivän jälkeen olin jo menettänyt sydämeni Roomalle ja mielessäni harmittelin loman loppumisen lähenemistä. Seuraavassa postauksessa luvassa siis kahden viimeisen päivän tunnelmia! 
-Ellanoora

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Eilinen kanssani

6.15 Herätyskello pärähtää soimaan, mutta olisin voinut mieluusti jatkaa unia. Aivan järkyttävä väsymys painaa silmäluomia, mutta Arton kääntäessä kylkeä ja Olivian vaihtaessa nukkumapaikkaa olkkarista makkariin minä laahustan vessaan aamuhommiin. Meikit naamaan, hiukset ponnarille, pikaisen aamupalan teko ja kiireesti päivän aikana tarvittavat kamat kasaan.


7.10 Bussi lähtee torilta viiden minuutin kuluttua, joten nopeasti kengät jalkaan ja kinttua toisen eteen, jotta kerkeän tahtomaani bussiin. Onneksi asutaan ihan torin vierellä! 



7.45 Aamukahvi jäi juomatta ja harvemmin mitään energiajuomia tulee juotua, mutta tänä aamuna olisin ehdottomasti halunnut hörpätä Ediä ennen työvuoron alkua. Väsymys ei vaan väistynyt... Työvaatteet päälle, pikaisesti eväiden osto (Ed unohtui hyllyyn) ja kassalle laittamaan hommat valmiiksi.



8.15 Olin tehnyt töitä 15 minuuttia ja näytti siltä, että päivästä ei voisi mitenkään tulla hyvä. Eräs työkaveri oli huonolla tuulella, joten sain kuulla valitusta täysin turhasta asiasta. Valitettavasti tämä valitus koski minun toimintaani, mutta oli mielestäni täysin aiheetonta. Seuraavaksi kassalle tulikin asiakas, jonka kanssa on saanut tapella useammankin kerran yhdestä samasta asiasta. Huh, miten paljon varttiin voikaan mahtua epämiellyttäviä kohtaamisia. Siirryn kassalta neuvontaan avuksi. Luvassa siis lähinnä veikkauksen myyntiä.



10.40 Kiirettä pitää ja väsymys on onneksi häipynyt ensimmäiseen taukoon mennessä. Vihdoinkin hetki hiljaisuudessa! Pari karjalanpiirakkaa evääksi ja kupillinen kahvia tekee yllättävän hyvää. Nyt taas jaksaa painaa töitä.




10.55 Ja takaisin töihin eikä neuvonnan kiire ole helpottanut. Onneksi sentään tuossa kiireessä ei kerkeä katselemaan kelloa, joten aika menee nopeasti.



13.00 On seuraavan tauon aika. Kaivan työhousujen taskusta puhelimen ja ihmettelen erään ryhmän suurta viestimäärää. Syy selviää hyvinkin nopeasti: SAVONLINNAN TULOKSET OVAT TULLEET! Äkkiä kaivoin pankkitunnukset esiin ja kirjauduin Opintopolkuun vauhdilla. En tiennyt mitä odottaa ja jännittyneenä odotin sivun latutumista. "Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Savonlinnan kampus luokanopettaja, Savonlinna, kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri (3v + 2 v) - Hyväksytty" Tilassa oli muitakin ja vaikka kuinka olisin halunnut hyppiä ja tanssia ilosta, niin pidättäydyin näistä tunteista. Yllättävän hyvin pidin itseni kasassa ja ennen työn pariin paluuta kerkesin laittamaan parit viestit tästä ilouutisesta. Minusta tulee opettaja!



13.30 Hetken aikaa palvelin asiakkaita ja kun koin rauhoittuneeni, kerroin eräälle työkaverille näistä koulu-uutisista. Samantien onnenkyyneleet alkoivat valumaan ja ei muuta kuin takatilaan rauhoittumaan.



15.00 Tähän mennessä olin kerennyt vuodattamaan muutamat kyyneleet lisää, mutta onneksi työpäivä päättyi. Äiti soitti ihan yhtä itkuisena onnittelupuhelun ja nolasin varmaan itseni moneen kertaan, kun pillitin keskellä kauppaa... Iloisena kävin kaverini kanssa syömässä pikaisen välipalan ja ensimmäistä kertaa pääsi kunnolla pohtimaan ääneen tulevia muutoksia elämässä.



16.30 Seuraaksi olikin aika kuluttaa Artolta saatu hierontalahjakortti. Ai että kun teki hyvää ♥ Vähän kuumakivihierontaa sekä Intialaista päähierontaa ja ekstrana hieman ihan tavallista niska- ja hartiahierontaa. Olo oli aika höpö tuon kaiken jälkeen. Tässä vaiheessa ehkä olisi ihan hyvä myöntää, että tämä oli ensimmäinen (mutta ei todellakaan viimeinen) kerta hierojalla. 



18.15 Kotiin päästyä minua odotti herkullinen Arton loihtima pihviateria ja skumppapullo. Vieläkään uutinen koulupaikasta ei tuntunut todelta, mutta eiköhän se siitä hiljalleen. 




19.00 Nyt onkin sitten hyvä hetki soittaa parit puhelut ja kertoa uutisista sekä kirjailla pieni päivitys myös facen puolelle. Samalla skumppaa siamaillen aletaan Arton kanssa tutkimaan vuokrayksiöitä sekä Lahdesta että Savonlinnasta, sillä melko varmasti meillä on nyt edessä etäsuhde. Tähän ollaan kyllä valmistauduttu, mutta hurjaltahan se kieltämättä kuulostaa. Lahdessa on paljon hyviä yksiöitä ja varaa valita, mutta samaa ei voi sanoa Savonlinnasta... Vähän jännittää minkälaiseen murjuun sitä joutuukaan!



22.30 Niin mihin on nämä muutamat tunnit kuluneet? Äkkiä se aika menee, kun uppotuu internetin ihmeelliseen maailmaan, kirjoittelee postausta ja siinä sivussa katselee hieman Netflixiä. Nyt äkkiä iltalenkille Olivian kanssa.



22.35 Ulkona on kaunis auringonlasku ja muutenkin nätti ilma tehdä iltalenkkiä. Emme lähde kävelemään pitkän kaavan kautta, vaan köpöttelemme rauhallisella tahdilla lähipuiston tuntumassa. Talvisin en tykkää tehdä iltalenkkejä, mutta näin kesällä teen ne mieluusti.



22.50 Ja taas sisällä. Yllättäen sain facebookin kautta asuntotarjouksen, joka on vähintäänkin pohtimisen arvoinen. Huomaamatta sitä taas jumahti sohvalle selailemaan puhelinta ja miettimään erilaisia asuntovaihtoehtoja.



23.20 Niin suihkuunkin piti mennä! Jälleen kerran pitää ihmetellä tätä omaa laiskuutta iltaisin...


23.50 Ja sängyssä ennen puolta yötä, hyvä minä! Tottakai on tehtävä vielä nopea instan ja facen läpiselaus, mutta nukkumatti on jo lähellä. Huokaisen helpotuksesta, kun herätyksen voi säätää vasta kahdeksaksi, koska työt alkavat vasta kympiltä. Yöunet maistuvat paremmin kuin hyvin tämän päivän jälkeen.